TULEVAISUUS ON NYT

Vuonna 2004 kehityksen odotettiin televiestinnän maailmassa siirtyvän rauhallisempaan vaiheeseen. Mutta niin ei käynyt. Ei paikallisesti eikä muualla maailmassa.

Tekniikan vääjäämätön kehitys oli edelleen stressitekijä. 3G-verkot ja –palvelut alkoivat viim­ein olla valmiina tarjottaviksi myös asia­kkaille, ainakin pienessä mittakaavassa, mutta heti syntyi kiistaa siitä, mitä tekni­ikka­reittiä lähdettäisiin kul­ke­maan tule­vai­suudessa. Kun tavalli­sella kulut­ta­jalla oli täysi työ yr­ittää ymmä­rtää, miten uudet veko­ttimet toim­ivat ja mihin niitä tarvit­taisiin, tekni­ikan kehittäjillä oli yhtä suuri työ yri­ttää navigoida omassa ympäri­stössään.

Radiotekniikan kehittämisessä oli aivan kuten aiemminkin kyse USA:n ja Pohjoismaiden välisestä taistelusta. Pohjoismaiden telelaitokset olivat aikoinaan kehittäneet ylivoimaisen 1G-tekniikan eli NMT:n – Yhdysvallat otti käyttöön umpikujaan johtaneen AMPS:n. Sitten Pohjoismaat valloittivat maailman 2G-tekniikalla eli GSM:llä, jota amerikkalaiset eivät halunneet hyväksyä. Sen sijaan amerikkalaiset kehittivät oman CDMA-standardin, joka voitti jalansijaa vain heidän omassa maassaan.

Historia toisti itseään myös 3G:ssä. Pohjoismaat ottivat haltuunsa maailmanlaajuisen komennon WCDMA-tekniikallaan, josta sittemmin kehittyi HSPA. Amerikkalaiset panostivat niin sanottuun

Tekniset johtajat Håkan Eriksson, Ericsson ja Dick Lynch, Verizon käynnistivät keskustelun, jolla oli suuri merkitys tekniikan kehittymiselle.

CDMA2000:een, mutta eivät koskaan päässeet vastaaviin volyymeihin. Nyt edessä häämötti 4G. Häviäsivätkö amerikkalaiset jälleen kerran?

Kuten vuoden 2002 kohdalla kerrotaan, Wimaxia oli alettu pitää vaihtoehtoisena radiotekniikkana, joka olisi HSPA:ta parempi ja voittaisi kisan. Amerikkalainen Intel ryhtyi eturivin viestinviejäksi. Ericsson oli HSPA-reitin itsestäänselvä joukkueenjohtaja. Vuonna 2004 maailmalla levinnyt uutinen kertoi, että Intel oli alkanut toimia Ericssonin kotikentällä. Muun muassa kerrottiin kokeilusta, jossa Wimax-

tekn­iikan lan­ga­to­nta la­aja­kai­staa oli test­attu 28 koti­talo­udessa Ruo­tsin Skel­lef­teåssa lupa­avin tulo­ksin.

Ericssonin tekninen johtaja Håkan Eriksson: ”Meidän mielestämme Wimaxin kannattajat yrittivät saavuttaa sitä, minkä HSPA oli jo toteuttanyt. He tähtäsivät 5 Mbps:iin, mutta HSPA toimi jo 5 Mbps:ssa ja enemmässäkin. Sekä Ericssonilla että [japani­lais­ella yht­eis­työ­kump­pan­illa] Docomolla katsoimme, että HSPA:ta käyttävillä matkapuhelimilla pitäisi pystyä saavuttamaan yli 100 Mbps:ssa. Wimax oli tarpeeton.”

Ericssonin asema alalla takasi itsestään selvästi, että sekä ystävät että 'viholliset' kuuntelivat yhtiön tekniikka-asiantuntijoita. Vuonna 2004 tärkeäksi kohtaamispaikaksi muodostui CTIA Wireless –järjestön messut Atlantassa USA:ssa. Muun muassa Håkan Eriksson oli paikalla ja piti tunnin esitelmän siitä, millaisena hän näki tulevaisuuden mobiililaajakaistan.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Håkan Eriksson oli saanut kuulla, että Amerikan suurimman CDMA-operaattorin Verizonin tekninen johtaja Dick Lynch piipahtaisi kuuntelemaan esitelmää ehkä kymmeneksi minuutiksi. Ja aivan oikein, Dick Lynch ilmaantui paikalle mutta jäi kuuntelemaan Håkan Erikssonin koko esitelmän. He vaihtoivat muutaman sanan esitelmän jälkeen ja sopivat tapaavansa uudelleen.

Verizon oli muodostettu pian vuosituhannen vaihteen jälkeen eri fuusioissa mm. Bell Atlanticin ja Airtouchin kanssa, jotka kumpikin olivat jättiyhtiöitä jo ennen fuusiota. Verizon oli profiloitunut tiukasti amerikkalaisen CDMA-tekniikan kannattajana.

’Vihollisten’, siis Dick Lynchin ja Håkan Erikssonin, kohtaaminen Atlantassa oli ensi askel pitkään ja yhä syvempään Verizonin ja Erikssonin väliseen suhteeseen. Lynch lähetti jonkin ajan kuluttua kaksi asiantuntijaansa Ericssonin pääkonttoriin Ruotsin Kistaan kuulemaan yksityiskohtaisesti Ericssonin ajatuksia 4G-vaihtoehdoista.

4G saa nimen

Eteenpäin oli siis kolme reittiä: HSPA, CDMA2000 ja Wimax.

Jotta sekaannus olisi täydellinen, vuoden kuluessa tuotiin esiin joukko muitakin laajakaistavaihtoehtoja. Flash OFDM, IBURST, Ripwave ja UMTS-TDD olivat niistä muutamia. ”Uusia langattomia laajakaistaratkaisuja suorastaan vilisee”, totesi televiestinnän

Vuonna 2004 markkinoille tuotu USB-muisti. 1) li­it­in, 2) ohj­ain, 3) testauspisteitä, 4) Flash-mu­is­ti­pi­ir­i, 5) kideoskillaattori, 6) LED, 7) kir­jo­i­tus­suo­jau­ks­en kytkin, 8) käyttämätön tila to­is­el­le muistipiirille.

asiantuntija Helen Ahlbom Ny teknik –lehdessä.

Jos joku oli toivonut lyhenteiden tulvan viimein vaimenevan, se osoittautui siis turhaksi toiveeksi. Esimerkiksi CDMA2000-reitistä kehitettiin ’turboaskeleeksi’ kutsuttu EV-DO Rev A ((Evolution-Data Optimized Revision A).

Marraskuussa 2004 HSPA:n seuraaja sai nimen: LTE, Long Term Evolution. Nimi lanseerattiin 3GPP:ssä tulevaa 4G-tekniikkaa varten. Kuten nimi kertoo, tavoite aiottiin saavuttaa evoluution kautta eikä yhtenä kertaratkaisuna, joka kumoaisi tekniikan kehityksen aiemmat askeleet.

Dramatiikkaa DNA Finlandissa

Alan veteraani Matti Makkonen otti DNA:ssa ohjat käsiinsä vuoden 2003 alussa, kuten aiemmin on käynyt ilmi. Hänen tehtävänään oli yhtenäistää ja saneerata. Eteen nousi kuitenkin akuutti ongelma: numeron siirrettävyydestä seurannut tiukkaakin tiukempi kilpailu. Syntyi hintasota, jonka kaltaista Suomessa ei ollut koskaan aiemmin koettu ja jonka vuoksi mobiilipalveluiden hintataso putosi koko Euroopan alhaisimmaksi.

Jarmo Leino ”Osasyynä hintasotaan oli epäilemättä alhainen mobiilihinnoittelu, joka oli välttämätön Finnetin markkinoille pääsemiseksi ja riittävän asiakaskunnan hankkimiseksi. Kilpailijat kokivat Finnetin markkinahäiriköksi, vastasivat haasteeseen pudottamalla omia hintojaan ja niiden tarkoituksena oli epäilemättä yrittää torjua uusi toimija. Tilanne oli koitua Finnetille kohtalokkaaksi, kun usko alkoi osalla omistajia horjua melko nopeasti.”

Finnetin yritysasiakkailleen tuottamassa lehdessä oltiin aluksi optimistisia. Iskulauseena

Kesäkuussa 2004 Finnetin takana olleet yhtiöt jättivät Finnet Internationalin, jossa Elisa oli ol­l­ut enemmistöosakkaana Finnet-liitosta lähd­etty­ään. Finnet-yhtiöiden osakeosuus, 41 prosenttia, myytiin Elisalle 6,5 miljoonalla eurolla, jonka jälkeen Finnet International vaihtoi nimensä Elisa Internationaliksi. Näin ollen kansain­väli­nen suuntanumero 999 kuului siis Elisalle.

Kaikkein tärkein Finnet-asia koski kuitenkin DNA:ta. Se oli alkanut hälyttävästi ja nopeaa vauhtia menettää asiakkaita kilpailijoille. Kustannuksia oli saatava leikattua, yhteis­toiminta­neuv­ottelut käynnistettävä, JNT:n pöytäkirjassa esitetään. Jan-Erik Frostdahl oli jo kesän 2003 DNA-tehtävänsä aikana yrittänyt saada aikaan henkilöstövähennyksiä. ”Silloin ei valitettavasti ollut mahdollista saada operatiivisen johdon hyväksyntää asialle.”

Elisan kokemukset

Kurkistus Elisan kokemuksiin vuodelta 2004 vahvistaa kuvaa. Hinnat putosivat merkittävästi koko vuoden ajan, ja matkapuhelimen käyttäjille tarjottiin jopa ilmaisia palveluja, Elisan vuosikertomuksessa todetaan.

”On selvää, että ilmaiseksi myymällä on vaikea investoida uusiin palveluihin”, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila totesi. Opetuksena oli, että televiestinnässäkin oli halpasegmentti, kuten muillakin markkinoilla:

Tiukka kilpailu osoitti, että halpavaihdoille oli tar­ve­t­ta, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan mu­k­a­an. Elisan halpasegmentin tavaramerkiksi tuli Kolumbus.

”Mutta kaikille kuluttajille hinta ei ole kuiten­ka­an määräävin tekijä, kun operaattoria vali­ta­an. Valtaosa kuluttajista arvioi palv­elu­kok­onai­suutta, joka muodostuu hinnasta, asia­kas­palv­elusta ja laad­usta.”

DSLAM (digital subscriber line access mul­ti­ple­xer). Yhdistää tilaajien kuparijohdot Internet-viestinnässä yhteiseen ATM-linjaan.

Elisa toi helmikuussa tämän analyysin perusteella markkinoille Kolumbus-nimisen halpaliittymän, jossa asiakas saattoi kiinteään hintaan valita haluamansa määrän puheluita ja tekstiviestejä. Elisa-konsernin johtotähdeksi tuli asiakassuuntautuneisuus, ”toimintatavan yksinkertaistaminen”. Asiakassuuntautuneisuus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kaikki tietoliikennepalvelut olisivat saatavilla yhden kyltin, Elisan, alta.

Alalla pantiin merkille, että Elisa ja Saunalahti solmivat kilpailuretoriikasta huolimatta matkaviestinnän yhteistyösopimuksen ja että Saunalahti toi markkinoille käteisliittymän (prepaid), joka toimi myös Elisan matkapuhelinverkossa.

Salaisia neuvotteluja

JNT:n vuosikertomuksessa 2004, joka kirjoitettiin alkuvuodesta 2005, Jan-Erik Frostdahl toteaa: ”on enteellistä, että Suomen kahtena suurimpana mediamainostajana v. 2004 oli kaksi teleoperaattoria, jotka käyttivät mainosrahat pääasiassa matkapuhelinliittymien markkinointiin. Siis markkinoilla, joilla käytännössä kaikilla on jo liittymä!”

Frostdahl päätteli, että tilanne ”väistämättä johtaa siihen, että ryhmässä [Finnet] on tarkkaan harkittava, mitä lisäpanostuksia mobiilitoimintaan enää voidaan tehdä”. Viesti oli sinänsä selkeä, mutta Frostdahl ei silti voinut paljastaa, että osa omistajista oli jo jonkin aikaa valmistellut DNA:n myyntiä.

Jarmo Leino: ”Finnetin mobiililiiketoiminnan odotettua paljon hankalammaksi osoittautunut

käynnistyminen johti siihen, että osalta osakkaista alkoi usko horjua. Usealta taholta kuultiin äänen lausuttuna huoli siitä, oliko sittenkin virhe rakentaa kolmas mobiiliverkko Suomen kokoiseen harvaan asuttuun maahan. Finnet-ryhmä oli jo ennestään kovin hajanainen, nyt kaikkien Finnetin osakkaiden resursseille raskaan yhteisen liiketoiminnan surkea tila pintautti omistajien epäluulot toisiaan kohtaan ja paljasti paikallisyhtiöiden strategioiden erilaisuuden.”

Keskinäisen luottamuksen katoaminen johti siihen, että suurimmat Finnet-yhtiöt Oulun Puhelin Oy, Lännen Puhelin Oy, Päijät-Hämeen Puhelin Oy ja Kuopion Puhelin Oy käynnistivät salaisesti yhteiset keskustelut tarkoituksena pohtia ennakkoluulottomasti, mitä tässä vakavassa tilanteessa voitaisiin tehdä. Näköpiirissä oli, että hallitsemattoman tilan jatkuminen johtaisi väistämättä Finnetin vararikkoon.

”Em. nelikon keskusteluissa oli tehty se johtopäätös, että kolme mobiilioperaattoria taisi sittenkin olla Suomessa liikaa. Sen vuoksi päätettiin tunnustella entisen yhteis­työ­kump­panin ja sittemmin pahi­mman kilp­ail­ijan Eli­san hal­ukku­utta ostaa Finnet ja DNA. Neuvottelujen ensi vaiheet eivät olleet sen paremmin Finnetin

Alfa Telecom, televiestintäalan jättiläisiä, jolla on merkittävä omistusosuus kahdesta Venäjän kolmesta suuresta matkapuhelinoperaattorista.

johdon kuin muiden omistajayhtiöidenkään tiedossa”, Jarmo Leino sanoo.

Mutta muitakin tunnusteluja tehtiin. Lokakuussa oli olemassa erittäin alustava luettelo tusinasta mahdollisesta ostajasta. Marraskuussa niistä valittiin saatujen tietojen pohjalta neljä: TDC, Tele2, Telenor ja Alfa Telecom. Toisin sanoen siis tanskalainen, ruotsalainen, norjalainen ja venäläinen yhtiö.

TDC oli entinen Tele Danmark ja siis alunperin Tanskan vanha telelaitos, ja kävi juuri samaan aikaan neuvotteluja Song Networksin ostosta. Song Networks oli v. 2002 ostanut Telia Finlandin lankaverkon toiminnan. (Song Networks oli alun perin saapunut Suomeen v. 1999 nimellä Tele1 Europe.) Marraskuussa 2004 kauppa varmistui. Muun muassa Tele2:n kanssa käydyn tarjouskisan jälkeen TDC osti Song Networksin ja muutti pian sen jälkeen suomalaisen yhtiönsä nimeksi TDC Song Oy.

TDC oli siis syöntituulella. Ja koska nyt Suomesta hankittu toiminta kattoi vain yritysasiakkaat, liiketoimintaa oli loogista laajentaa myös yksityisiin matkapuhelinasiakkaisiin, josta TDC:llä oli vankkaa kokemusta Tanskasta.

Venäläistä kiinnostusta

Listalla oli siis myös Alfa Telecom. (Alfa Telecom muutti vuoden 2005 lopussa nimekseen Altimo.) Alfa Telecom oli osa Alfa Group Consortiumia, jonka oli perustanut v. 1989 Mihail Fridman, sittemmin oligarkiksi kutsuttu. Vuonna 2001 Alfa Group lähti televiestintäalalle ostamalla 25 prosenttia Vimpelcomin osakkeista. Vimpelcom oli yksi Venäjän kolmesta suuresta matkapuhelinoperaattorista. Vuonna 2003 Alfa Group osti 25 % myös kilpailija Megafonista (jonka suurin omistaja oli TeliaSonera).

Alfa Groupilla oli mainetta, kuten Moscow News sitä kuvasi, ”aggressiivisten kauppojen tekijänä”. Nyt se oli asettanut tähtäimeksi televiestintäkauppojen solmimisen myös Venäjän ulkopuolella. Pitkän aikavälin tavoitteeksi ilmoittettiin saman suuruusluokan ja aseman saavuttaminen Euroopassa kuin mitä Vodafonella ja Deutsche Telekomilla oli. Olisiko DNA Finlandin osto ensimmäinen askel sillä tiellä?

Harvoin paljastetaan, että tämäntyyppiset televiestintäkaupat ovat suurpoliittisesti herkkä

Laajakaistabuumi jatkuu

Kansalliset trendit heijastuivat myös JNT:n tasolle. DNA-liittymien suunniteltu kasvu jäi v. 2004 toteutumatta, mutta varsinkin yrityksille suunnattu aktiivinen myynti auttoi välttämään liittymien määrien supistumista. Liittymien tuottama rahavirta jopa kasvoi.

Laajakaistaliittymien määrän kasvu oli todella merkittävä trendi – niiden määrä yli kaksinkertaistui ja oli yli 5000 vuoden lopussa. Alalla oletettiin, että kasvu tasaantuisi 70 prosentin tasolle yksityisasiakkaista. Siihen JNT:n alueella päästäisiin kesällä 2006.

Laajakaistabuumi asetti, ymmärrettävää kyllä, Multi.fi:lle suuria haasteita. Multi.fi:n piti kyetä käsittelemään aiempaa paljon suurempia volyymeja, mutta myös yhä enemmän perinteisen toiminta-alueen ulkopuolista infrastruktuuria. Samalla kilpailu kiristyi uusien palveluoperaattorien ilmaannuttua alalle.

JNT:n hallitus päätti toukokuussa lisätä Multi.fi:n käyttöpääomaa. Osakepääomaa korotettiin 100 000 eurolla, ja yhtä paljon lainattiin valtion rahoituslaitos Finnveralta JNT:n myöntäessä lainalle vakuuden. Näin ollen JNT otti 49 prosentin omistusosuudellaan suuremman riskin kuin Multi.fi:n pääomistaja Glenn Häger. JNT:n hallituksen pöytäkirjassa todetaan Finnveran pitävän sitä kohtuullisena. Finnvera perusteli kantaansa sillä, että Multi.fi:n toiminnasta merkittävä osa oli sellaista, johon JNT muussa tapauksessa joutuisi itse tarttumaan.

Toinen vuoden aikana toteutettu hanke liittyi kaapeli-tv-verkon laajentamiseen Pedersöreen. Kenneth Nylund kuvaa hanketta ”massiiviseksi”.

Keväällä kaksi työntekijää irtisanottiin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen aiemmasta verkonrakentamisyksiköstä ja yksi osa-aikainen työntekijä varastosta.

Kesällä esiteltiin imago-tutkimus, jonka Finnet oli teettänyt suomalaisista televiestintäoperaattoreista. JNT:n alueella mitattiin myös JNT:n mainetta, ja vaikka JNT:n kysely perustui rajalliseen määrään arvioita – noin 30 vastaajan mielipiteisiin – tulos oli selkeä. JNT:hen luotettiin lujasti, selvästi enemmän kuin Elisaan, Soneraan, Saunalahteen tai Finnetiin.

Osittain se johtui varmasti siitä, että JNT tunnetiin alueella näistä parhaiten. Mutta toisaalta luvut perustuvat (ks. viereinen kaavio) siinä tapauksessa käytännön kokemuksiin JNT:stä. Kaksi ehkä silmiinpistävintä huomiota on, että JNT koettiin suhteellisesta pienuudestaan huolimatta teknologisesti edistyneeksi, mutta sen tulevaisuudennäkymät kuitenkin heikoiksi.

Multi.fi:n William Lindén, Marcus Renlund ja Robertino Hermansson suomalaisten Internet-toimittajien solmupisteessä, FICIX:ssä v. 2004.

Multi.fi, jotka kumpikin ostivat hajaosakkeita niiden tullessa myyntiin. Novacall ja Multi.fi olivat nyt UPM:n jälkeen JNT:n suurimmat omistajat.

Omistajakysymystä ei kuitenkaan tästä huo­li­matta voitu tietenkään pyyhkiä päi­vä­järj­esty­ksestä. Koska tule­viin osa­ke­hank­int­oihin tarv­itt­iin maksu­kyk­yinen ost­aja, aloi­tett­iin neuv­otte­lut Kat­ternö Oy:n, tun­netun aluee­llisen yht­iön, kanssa. Mui­ksi mahdol­lisiksi omista­jiksi löytyi mm. JNT:n Juhla­rahasto, jota yllä­pide­ttiin yhtiön ulko­puol­elta, ja Nova­sec, siis JNT:n omis­tama yhtiö, joka oli jo jonkin aikaa lev­ännyt pöytä­laati­kossa.

Asia ratkaistiin siten, että Novasec suuntasi 100 000 euron osakeannin JNT:lle, Katternölle ja Juhlarahastolle, minkä arvioitiin ”ratkaisevan maksuvalmiusongelman” JNT:n osakkeiden ostamista varten 2–3 vuoden kuluttua.

3G viimeinkin käyttöön

Ensimmäiset 3G-verkot avattiin viimeinkin kaupalliseen käyttöön Suomessa syksyllä 2004. TeliaSoneran osalta ensi-ilta oli 12. lokakuuta. Verkko otettiin silloin käyttöön 20 paikka­kun­nal­la, ja sitä aiottiin laaj­entaa kysy­nnän mukaan. Elisa avasi 3G-verkkonsa mar­ras­kuussa. DNA Fin­lan­din osa­lta 3G:n aloi­tusta joudut­taisiin odott­amaan vuoden verran.

3G-liikenne oli aluksi mitätöntä, samoin matkapuhelinten ja 3G-palvelujen saatavuus. Ensimmäinen ”kolmitaajuusterminaali” – mikä tarkoitti matkapuhelinta, joka pystyi toimimaan sekä GPRS:ssä, Edgessa että UMTS:ssa – ehti tulla markkinoille juuri ennen vuoden loppua. ”So­n­e­ra arv­ioi, että 3G-matkapuhelujen mas­sa­mar­kki­nat syntyvät heti, kun markkinoilla on riittävästi matalamman hinta­luo­kan pu­he­li­mia", lanse­erau­ksen leh­distötiedo­tteessa sanot­tiin.

Elisalla 3G:tä kuvattiin tekniikan kehityksen normaalina askeleena, ei mitenkään kumouk­sell­is­ena. Elisa uskoi, että 3G-asiakkaita olisi muutama tuhat ensimmäisenä vuotena. ”Uudet palvelut ovat Elisalle tärkeämpiä kuin uusi tekniikka. Me tarjoamme asi­akk­aille ajan­koht­aisia palv­eluja riippumatta siitä, minkä sukupolven verkkoa he käyttävät", Elisalla todettiin.

Elisa halusi kuitenkin päästä 3G-kumouksen fiaskon leimasta. Liian korkeiksi viritetyt odo­tu­kset olivat saaneet monet uskomaan alan ole­van lama­ssa. ”Niin ei suinkaan ole. Tele­vies­tin­nästä tulee eri muodoissaan yhä luon­nol­lise­mpi ja tärkeämpi osa ihmisten arkea. Tele­viestin­täpalve­lujen käyttö kasvaa jatkuvasti, ja on vaikea ajatella, että se vähenisi tule­vais­uud­essa”, yhtiön toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila sanoi.

Siitä alkoi itse asiassa olla jo monia esimerkkejä. Helsingin kaupungin liikennelaitokselta oli jo ostettu useita miljoonia raitiovaunulippuja matkapuhelimen avulla. Taksiradion vanha, suljettu, asiakkaita häirinnyt paikallisverkko oli korvattu GPRS-verkolla, joka mahdollisti ajojen välittämisen koko Suomessa.

Mainoskuva Nokian 9500 Communicatorin lans­e­er­au­ks­esta. Se oli vuoden 2004 lopussa yksi ha­rv­oi­sta 3G-vaatimukset täyttäneistä matka­puhel­imista.

Lentomatkustajat pystyivät hoitamaan lähtöselvityksen etukäteen tekstiviestillä.

Lisäksi markkinoille tulivat nyt kannettavien tietokoneiden 3G-datakortit. Elisa alkoi maai­l­m­an ensimmäisenä matka­puhelin­oper­aatto­rina tar­jo­ta lang­att­omia virus­ten­tor­jun­tajär­jes­tel­miä (F-Se­cur­elta) asia­kka­ille, joi­lla on ”äly­käs matka­puhe­lin tai kom­muni­kaat­tori”.

Tärkeä uutinen oli, että valtioneuvosto lievensi huhtikuussa kolmannen sukupolven mobiili-

Sergei Brin ja Larry Page aloittivat Internetin hakukoneen kehittämisen autotallissa. Googlen pörssinoteeraus v. 2004 teki heistä miljardöörejä.

lisenssien ehtoja. Nyt operaattorit saivat tietyssä määrin rakentaa ja käyttää verkkoja yhdessä.

Uusia Internet-menestystarinoita

Googlen siirtyminen pörssiin elokuussa 2004 oli iso asia. Yhtiön alkuhistoria tunnetaan hyvin.

Mark Zuckerberg lanseerasi Thefacebookin vuoden 2004 alussa. Hänestäkin tuli miljardööri muutamaa vuotta myöhemmin.

Opiskelijat Larry Page ja Sergei Brin tutustuivat Stanfordin yliopistossa v. 1995. He alkoivat yhdessä kehittää autotallissa Internetin hakukonetta, joka perustuisi relevanssiin ja lyhyeen hakuaikaan. Vuoden kuluttua heillä oli BackRub-hakukone valmiina, mutta he eivät

Reid Hoffman, LinkedInin päähahmo. LinkedInistä kehittyisi vuosien saatossa johtava ammattilaisten verkosto.

onnistuneet myymään sitä millekään yritykselle. Sen sijaan he perustivat v. 1998 itse yrityksen, jolle he antoivat nimeksi Google. Kaksi vuotta myöhemmin he alkoivat myydä siihen mainostilaa.

Ennen Googlen läpilyöntiä Internet-hakuja

Peter Thiel perusti sähköisen maksupalvelun, PayPalin, ja investoi ensimmäisenä Facebookiin ja ensimmäisten joukossa LinkedIniin.

hallitsivat esim. Altavistan kaltaiset palvelut. Altavista pyrki ottamaan mukaan laajan palveluvalikoiman ja tarjosi mainoksille runsaasti tilaa, minkä vuoksi sivujen lataaminen kesti pitkään. Google panosti yksinkertaiseen, puhtaaseen ja nopeaan rajapintaan, jota käyttäjät näyttivät arvostavan.

Helmikuussa 2004 markkinoille tuli Thefacebook-niminen uutuus. Perustajana oli tällä kertaa Harvardin yliopiston opiskelija Mark Zuckerberg apunaan muutamia opiskelukavereita, nimittäin Eduardo Saverin, Dustin Moskovitz ja Chris Hughes. Verkkosivustolle kirjautuminen rajoitettiin aluksi Harvardin opiskelijoihin.

Yhtiö rekisteröitiin kesällä 2004 Facebookin nimellä.Vähitellen verkkosivusto avattiin muulle maailmalle. Verkkotunnus facebook.com hankittiin 200 000 US dollarilla. Sen rahotti Peter Thiel, PayPal sähköisen maksupalvelun perustaja. Seuraavana askeleena yritysten, esim. Applen ja Microsoftin, työntekijät saivat kirjautua ohjelmaan. Syyskuussa 2006 Facebook avattiin kaikille yli 13-vuotiaille. Vuotta myöhemmin ilmoitettiin, että Microsoft oli ostanut 1,6 prosenttia Facebookista 240 miljoonalla US dollarilla.

Thefacebookia vuotta aiemmin, toukokuussa 2003, oli avattu verkkopalvelu, joka kehittyi aluksi hitaammin mutta josta on sittemmin kehittynyt johtava ammatillinen verkosto, LinkedIn. Sen perustaja oli Reid Hoffman apunaan kymmenkunta kollegaa, joista useat olivat Hoffmanin tavoin työssä PayPalilla. LinkedInissä toimi rahoittajana sama business-enkeli kuin Facebookissakin, Peter Thiel.

Avoimen lähdekoodin alkukoti

Mutta vielä täytyy esitellä yksi Internet-yritys, ruotsalais-suomalainen MySQL, avoimeen lähdekoodiin perustuvan tietokantajärjestelmän kehittäjä ja siis Linuxin rinnakkaisilmiö. MySQL:n perustivat v. 1995 helsinkiläinen Michael (Monty”) Widenius ja ruotsalaiset David Axmark ja Allan Larsson.

Vuonna 2001 MySQL:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Pietarsaaressa varttunut Mårten Mickos, joka oli Michael Wideniuksen opiskelukavereita Teknisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Vuonna 2003 Mickos muutti Silicon Valleyyn, ja sen myötä MySQL:n menestys sai uutta vauhtia. Vuonna 2004 yritys valittiin vuoden IT-yritykseksi Ruotsissa. Vuonna 2008 sen ostaisi Sun Microsystems miljardilla dollarilla.

Mårten Mickokselta kyseltiin Silicon Valleyssä usein, miten Pohjoismaista oikein tuli niin paljon avoimen koodin ratkaisuja. Kolme maailman johtavista avoimen lähdekoodin tuotteista on itseasiassa suomalaista alkuperää: Linux, MySQL ja Internetin keskusteluverkko IRC (Internet Relay Chat, oululaisen Jarkko Oikarisen kehittämä). Mikä näitä selittää?

Mårten Mickos: ”En aluksi pitänyt kysymystä kovin kiinnostavana. Vastasin, että se oli varmaan sattumaa. Mutta aloin kuitenkin miettiä kysymystä, ja sitten tajusin, millaisia

David Axmark ja Michael Widenius, kaksi MySQL:n perustajista. My on Wideniuksen tyttären nimi, SQL = Structured Query Language.

yhtäläisyyksiä avoimella lähdekoodilla on jokamiehenoikeuksiin ja julkisuusperiaatteeseen.”

”Kuljen mielelläni perheeni kanssa luonnossa. Kotona Suomessa voi lähteä metsään missä tahansa, meillä on ikivanha jokamiehenoikeus. Myös Kaliforniassa ja muualla Yhdysvalloissa on valtavasti luonnontilaista maastoa, mutta siellä ei saa kulkea, ellei ole saanut siihen nimenomaista lupaa.”

Mårten Mickos, MySQL:n toim. joht. Avoimuus ja lä­p­in­äkyvyys ovat lyömätön konsepti, koska niillä sa­a­d­a­an hyödynnettyä monen yhteenlaskettu osaaminen.

Suomessa ja Ruotsissa jokamiehenoikeus on itsestäänselvyys. ”Jos ihmisiltä kiellettäisiin vapaa liikkuminen luonnossa, sitä pidettäisiin rikoksena kansalaisoikeuksia vastaan. Lievästi liiotellen: Se, mikä ei ole sallittua, on kiellettyä Yhdysvalloissa. Kotona kaikki se on sallittua, mikä ei ole kiellettyä”, Mårten Mickos sanoo.

Myös julkisuusperiaate yhdistää Pohjoismaita ja etenkin Suomea ja Ruotsia. Poliittisten päätösten on oltava läpinäkyviä, viranomaisten ja poliitikkojen teot kirjattava yksityiskohtaisesti ja kenellä tahansa on oltava oikeus saada asiakirjat tietoonsa.

Mårten Mickos: ”Mutta avoimessa lähdekoodissa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä. Siihen panostetaan oman edun takia. Tähän sopiva ilmaisu ehkä voisi olla: ’Meille hyväksi eikä kenellekään haitaksi’. Avoin lähdekoodi on yksinkertaisesti lyömätän konsepti, koska kaikki voivat myötävaikuttaa siihen ja käyttää tuloksia ja koska läpinäkyvyyden ansiosta virheet löydetään. Tehokas ja edullinen keino hyötyä eri ihmisten yhteenlasketusta osaamisesta.”

Mårten Mickos: ”Maailmanhistorian joka vaikeessa tuntuu jokin tietty näkemys voittavan. Meidän aikamme valttikorttina on avoimuus, ja voittavana konseptina ovat tasavertaisuuden, avoimuuden, ei-hierarkkisuuden, itsenäisyyden, ulkoisille vaikutteille herkkyyden ja yleissivistyksen kaltaiset ominaisuudet.”

Marian galleria: Tomas Öst

”Pidetty ja osaava myyjä, joka nauttii uudesta tekniikasta ja asiakaspalvelusta.”

Marian galleria: Jan-Erik Andersson

”Janne on erikoistunut yritysasiakkai­den IT:hen. Omaksuu nopeasti niin tär­keät yksi­tyis­kohdat kuin suuret koko­nai­suu­detkin.”

Marian galleria: Matti Virtanen

”Tekniikasta innostunut puhelinalan erikoismies, joka hakee koko ajan uutta tietoa.”