TULEVAISUUS ON NYT

Taan­tu­ma jat­kui vu­on­na 2009, mut­ta si­tä tu­s­kin hu­o­ma­si JNT:llä. ”Olem­me no­pe­as­sa tah­dis­sa jat­ka­ne­et kui­tuyh­teyk­si­en ra­ken­ta­mis­ta Pi­e­tarsaa­ren seudul­la, saa­ne­et yhä enem­män asi­ak­ka­i­ta ja lu­o­ne­et uu­sia, mi­e­len­ki­in­to­i­sia yh­te­i­styömu­o­to­ja mui­den Po­h­jan­maan verk­ko­jen kans­sa, se­kä mu­u­al­la Su­o­mes­sa et­tä myös Po­hjo­is­mais­sa si­jait­se­vi­en ope­raat­to­rei­den kans­sa", Ma­ria Höglund ti­i­visti asi­aa vu­o­si­kertomukses­sa.

”Asi­ak­kaam­me sijo­itta­vat li­it­ty­mi­in tu­le­vai­su­ut­ta aja­tel­len ja pä­i­vit­tävät da­ta- ja te­le­kom-pal­velu­jaan. En­nä­tysmäärä ko­ti­ta­louksia ja yri­tyk­siä li­it­tyi vu­on­na 2009 JNT:n kui­tu­verk­koon. Koh­taa­mam­me usko tu­le­vai­su­u­teen näkyy myös ai­van kon­kre­et­ti­sesti asi­a­kasmäärän kas­vu­na se­kä li­i­ke­vaih­don 4 % kas­vu­na vu­o­den ai­ka­na.”

Mo­net kysy­ivät kui­ten­kin jäl­leen, ku­ten ni­in mon­ta ker­taa ai­emmin­kin JNT:n histo­ri­as­sa, onko JNT:n kal­tai­sella pi­e­nel­lä yh­tiöllä to­del­la tu­le­vai­su­ut­ta. Hei­hin ku­u­lui myös Jan-Er­ik Frost­dahl, jo­ka oli vu­o­den­vaih­te­es­sa jäänyt eläk­ke­el­le DNA:n to­i­mi­tu­sjoh­ta­jan pai­kal­ta. Hän­tä haa­s­ta­tel­ti­in Ös­ter­bot­tens Tid­ning­is­sä (ÖT), ku­ten paik­ka­kun­nan leh­den ni­mi ku­u­lui Ja­kob­stads Tid­ning ja Ös­ter­bott­ning­en - leh­ti­en yh­di­styt­tyä, ja haas­tat­telus­sa mai­nit­ti­in it­se­pin­tai­sista hu­hu­is­ta, jo­i­den mu­kaan An­via ha­lu­si ostaa JNT:n. Oli­ko aja­tus li­i­ke­ta­lou­del­li­sesti loo­gi­nen?

”Ei, mikä se lo­gi­ik­ka oli­si?” ku­u­lui Frost­dah­lin va­s­taus. ”Lanka­pu­helut ovat up­po­a­mas­sa ku­in

Yhä useampi asia siirtyy Int­er­netiin, ja mitä ennen pid­ettiin tule­vai­suuden­kuvi­telmina, on nyt tod­elli­suutta. Ter­ese Bastin laat­imia kuvi­tuksia JNT-leh­dessä v. 2009.

ki­vi ja ki­in­teä laa­ja­ka­is­ta on saa­nut kil­pai­li­jan mo­bi­i­li­laa­ja­ka­is­tas­ta, jo­ka kas­vaa räjäh­dysmä­i­sesti. Su­o­mes­sa oli vi­i­me syk­synä 1,7 ki­in­teää laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää, mut­ta sit­ten kas­vu py­sähtyi ku­in se­i­nään. Pi­dem­mällä ai­ka­välillä meillä ei

Kuka tahansa voi pian vies­tiä kenen kanssa tah­ansa missä ja mill­oin tah­ansa. Hist­ori­alli­sesti kat­soen kehi­tys on ollut hyvin nopeaa.

ole ti­laa ope­raat­to­reil­le, joil­la ei ole tar­jo­ta se­kä ki­in­teää et­tä mo­bi­i­li­laa­ja­ka­istaa. Sik­si kol­me su­ur­ta – Te­li­a­So­ne­ra, Eli­sa ja DNA – tu­le­vat osta­maan pi­e­net yh­tiöt.”

Oli­ko JNT:llä ym­mär­ret­ty tämä vi­esti? Frost­dahl vas­ta­si:

”Tu­s­kin, mut­ta eu­ro on yle­en­sä hy­vä opet­ta­ja. Pal­jon ri­ippuu si­i­tä, mi­ten pit­kään kassa­va­ro­ja ri­it­tää. Mo­bi­i­li­laa­ja­ka­is­tan kol­me val­ta­kun­nal­lis­ta 3G-verk­koa ovat täy­sin val­mi­i­na vi­i­mei­stään 2010–2011. Vo­i­daan kysyä, mi­stä JNT:n kal­tai­set pi­e­net pu­he­linyh­tiöt löytävät kas­vun mah­dol­li­su­uksia, kun mo­bi­i­li­laa­ja­ka­is­ta no­peutuu ja te­hostuu. Si­i­tä tu­lee vai­ke­aa.”

VERK­KO­KES­KUS­TELUA

Frost­dahl ei si­is mai­nin­nut kui­tur­a­ken­ta­mi­sen mer­ki­ty­stä, mut­ta sen te­kivät to­i­set, jot­ka osal­listui­vat leh­den kom­ment­ti­ken­tällä ver­kos­sa käytyyn vil­k­kaa­seen ja myös asi­an­tun­te­vaan kes­kus­telu­un. Kom­men­to­i­ji­in ku­u­lui mm. Nis­se Hus­berg, var­hai­nen da­ta­pi­o­ne­e­ri, nykyään myös maan­vil­je­lijä, jo­ka oli ra­ken­ta­nut kui­tu­ver­kon Uu­den­maan He­i­kinkylään jo v. 2003. Hän kir­jo­it­ti:

Mo­bi­i­li ’laa­ja­ka­is­ta’ on er­i­no­mai­nen tek­ni­ik­ka – kun si­tä tar­vit­see vain s-postin lu­ke­mi­seen. Mut­ta si­tä ei voi millään ta­val­la ’skaa­la­ta’ ylöspä­in, kun tar­vi­taan 100 Mb­ps ja 1 Gb­ps no­peuksia [...]Lang­a­ton tek­ni­ik­ka lu­ulta­vas­ti va­ra­taan tu­le­vai­su­u­des­sa ajo­neu­vo­i­hin ja mui­hin so­vel­luksi­in, jo­i­den täytyy ol­la lang­at­to­mia. Ka­ik­ki ki­in­teät li­it­ty­mät si­ir­ty­vät kui­tu­un. HD-TV:n no­pe­an kas­vun myötä ka­pa­si­te­e­tin tar­ve li­sään­tyy ra­di­kaa­listi – eikä vain te­le­vi­si­o­ta varten vaan eten­kin etätyös­sä tar­vitta­vi­in vi­de­o­kok­ouksi­in. Kau­ka­na tu­le­vai­su­u­des­sa ei ole se­kään, et­tä 100 Mb­ps käy li­i­an pi­enek­si ja Gb­ps- ver­kot välttä­mättö­mik­si.

Ka­ik­ki­al­le syn­tyy pi­e­niä kylä­verk­ko­ja, jot­ka ra­kenta­vat omat kui­tu­verk­kon­sa, ko­ska ”mark­ki­nat” (lue: te­le­o­pe­raat­to­rit) eivät ole py­sty­ne­et tar­jo­a­maan ni­i­tä. Nämä kylä­ver­kot al­ka­vat ti­e­ten­kin teh­dä yh­te­i­styötä, ja meillä on saman­kal­tai­nen ti­lan­ne ku­in sil­lo­in, kun jo­ka kylällä oli oma pu­he­li­no­su­us­kun­tan­sa. Si­tä pait­si no­pe­at data­ver­kot li­säävät su­un­nat­to­mas­ti pal­velun­to­i­mit­ta­ji­en määrää – jo­ka mök­ki voi pe­ri­aat­te­es­sa al­kaa to­i­mit­taa pal­velu­ja...”

Jan-Er­ik Frost­dahl ku­va­si vas­ti­ne­es­saan, mi­ten te­le­vi­es­tin­tä­a­la oli ke­hit­tynyt täy­sin to­i­seen su­un­taan. ”Ope­raat­to­rit ovat il­man val­tion ra­haa ja er­i­lai­sia osu­us­kun­tia ja kyläyh­di­styk­siä myy­ne­et no­in 1,7 mil­joo­naa ki­in­teää laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää.” Nyt kas­vu oli py­sähtynyt. Sen si­jaan li­it­ty­mi­en ka­istan­le­veys kas­voi hy­vin no­pe­asti. Plus et­tä mo­bi­i­li­laa­ja­ka­is­ta oli al­ka­nut saa­da il­maa si­i­pi­en­sä al­le syk­syl­lä 2008.

”Ar­ve­li­sin, et­tä mu­u­ta­man vu­o­den ku­lues­sa meillä on Su­o­mes­sa lä­hes nel­jä mil­joo­naa laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää (1,7–1,8 ki­in­teää laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää, lo­put = enem­mi­stö mo­bi­ili­pu­o­lel­la). Nä­in sen vu­ok­si, et­tä asi­a­kas ostaa sen­tyyp­pi­sen li­it­ty­män, jo­ka täyt­tää hä­nen pal­velu­tar­pe­en­sa eri ti­lan­te­is­sa.”

Frost­dah­lin mi­e­le­stä asi­a­kas ei ole ni­inkään ki­in­nostu­nut tek­ni­i­kas­ta vaan mu­is­ta asio­is­ta: Mi­tä se mak­saa? Mi­ten hel­p­poa sen käyttö on?

Kuhmon vaakuna.

ra­kenta­vat ver­kot – ja si­tä on odo­tet­tu nyt jo vu­o­des­ta 2000. Lu­ulta­vas­ti odo­tam­me ai­na vu­o­teen 2015 ja sit­ten ih­met­te­lem­me, mik­si olem­me jää­ne­et jäl­keen [...]jo­ka ei ha­lua no­pe­aa li­it­tymää, voi ai­na jat­kaa te­le­o­pe­raat­to­rei­hin lu­ot­ta­mis­ta. Mut­ta sil­lo­in ei pidä myöskään va­lit­taa, kun uu­det vi­de­o­po­h­jai­set pal­velut eivät to­i­mi.”

JNT ER­I­LAI­NEN KU­IN MU­UT

Esi­merk­ki si­i­tä, et­tä JNT:n alue ero­si mu­un Su­o­men kaa­vas­ta, saa­ti­in Kuh­mon po­hjo­is­pu­o­lel­la Ii­van­ti­i­ras­sa asu­van sä­vel­täjä Philip Don­ne­rin läh­det­tyä mu­kaan kes­kus­telu­un: ”Ai­ka mi­e­len­ki­in­to­is­ta, et­tä kuidun vastusta­jat otta­vat ar­gu­ment­ti­na esi­in ’tek­ni­ik­ka­pu­he­et’. Tämä mi­eli­pi­de ei pe­rustu sy­vään osaa­mi­seen tai pit­kään ko­ke­mukseen, vaan se on puh­das­ta po­pu­lis­mia.”

Don­ner ker­toi, et­tä Ka­i­nu­un te­le­o­pe­raat­to­ri ja kyläyh­di­styk­set oli­vat saa­ne­et su­u­ria val­tio­navustuksia. Ne oli­vat yh­des­sä käyt­tä­ne­et nämä ra­hat ra­ken­taak­seen hu­o­nosti to­i­mi­van lang­at­to­man Wi­max-ver­kon.

”Ja se et­tä se ei to­i­mi - ni­in, si­tä mi­el­tä on kyl­lä ta­valli­nen kan­sa eivät­kä tek­ni­ikkau­kot.Jos ta­valli­nen vä­ki so­it­taa te­le­o­pe­raat­to­ril­le, saa ku­ul­la ranska­lais­ta for­ce ma­jeu­re –höpö­ty­stä. Mut­ta me em­me ym­mär­rä, mik­si jo­ka pu­o­lel­la joutuu tör­määmään nä­i­hin for­ce ma­jeu­re –ta­pa­uksi­in?

Wi­max to­i­mi si­is hu­o­nosti. Ja vi­es­tin­tä asi­ak­ka­i­den su­un­taan ei to­i­mi­nut ol­len­kaan. Ka­i­ken ka­ik­ki­aan olo­suh­te­et oli­vat si­is Po­h­jan­maal­la ja Ka­i­nu­us­sa pä­in­vas­tai­set. Wi­max oli sel­ko­ki­e­lel­lä tek­ni­ik­kaa, jon­ka asi­an­tun­ti­jat oli­vat tyrkyt­tä­ne­et ha­ja-asutu­sa­lu­ei­den kyläyh­di­styk­sil­le, ja Don­ner ko­ki Frost­dah­lin ”po­pu­lis­tik­si” tä­män ”vi­h­jai­les­sa”, et­tä kyläyh­di­styk­set vo­i­si­vat kan­nat­taa va­lo­kui­tu­li­i­ket­tä:

”Tämä ke­hi­tys­su­un­ta­han oli­si varsin ter­ve­tul­lut, mut­ta vo­i­ko ku­kaan ker­toa, mi­ten mon­ta kyläyh­di­s­ty­stä on to­si­a­si­as­sa ra­ken­ta­nut va­lo­kui­tu­ver­kon?"

Ka­i­nu­us­sa kum­pi­kaan ta­ho, ei te­le­o­pe­raat­to­ri eivät­kä kyläyh­di­styk­set, to­i­mi­ne­et kui­tu­ver­kon pu­o­les­ta. JNT- alu­e­el­la se­kä te­le­o­pe­raat­to­ri et­tä kyläyh­di­styk­set to­i­mi­vat sen pu­o­les­ta.

KI­I­NA YL­LÄT­TÄÄ JÄL­LEEN

Ki­i­na yl­lät­ti jäl­leen ker­ran glo­baa­lis­sa tek­ni­ik­kas­tan­dar­di­pe­lis­sä. Ki­i­nan il­moit­ta­ma oma 3G-stan­dar­di, TD-SCD­MA, oli ran­kas­ti myö­häs­sä, minkä vu­ok­si Ki­i­nan mo­bi­i­li­vi­es­tin­tä pe­rustui edel­leen täy­sin GSM:lle. Tam­miku­us­sa tie­do­tet­ti­in, et­tä Ki­i­na pa­nostai­si ka­ik­ki­in kol­meen 3G- stan­dar­di­in, oman­sa li­säk­si myös WCD­MA:han ja CD­MA2000 EV/DO:hon. Kol­me su­ur­ta ope­raat­to­ria

pi­e­ne­h­köllä panok­sel­la. Te­kes oli tär­keä yh­te­i­styökump­pa­ni, ja hank­kee­seen kyt­ket­ti­in kak­si­to­is­ta tek­ni­stä työr­yhmää, jo­is­sa oli osal­listu­jia IBM:stä, Ciscos­ta, Fu­jit­sus­ta ja HP:stä. In­ve­sto­in­nik­si ar­vio­i­ti­in yli mil­jar­di eu­roa kym­me­nen vu­o­den jaksol­la.

Su­per­matrix­in tar­ko­i­tukse­na on, et­tä ko­ti­ta­lou­det ja työ­pai­kat saa­vat 100 Mb­ps:n li­it­ty­mät ja et­tä omaa ti­e­to­ko­net­ta ei tar­vit­si­si enää pi­tää. ”Maail­man en­sim­mä­i­nen han­ke, jos­sa käyt­täjät surf­faa­vat ver­kos­sa vir­tu­aa­li­sil­la ti­e­to­ko­neil­la. Näyt­tör­u­utu on ko­to­na, mut­ta oh­jel­mat pyö­r­ivät su­per­ti­e­to­ko­neen vir­tu­aa­li­osas­sa ope­raat­to­rin lu­o­na”, erääs­sä kuvaukses­sa sa­no­taan.

Mu­un mu­as­sa ru­ot­sa­lai­nen Ny tek­nik – leh­ti kir­jo­it­ti Su­per­matrix­ista:

”Asi­ak­kaat oh­jel­mia aje­taan ti­e­to­ko­ne­el­la jos­sa­in pal­ve­lin­hal­lis­sa. Ko­to­na on vain näyt­tör­u­utu, näppä­i­mi­stö ja hi­i­ri. Lo­put ho­i­tu­vat no­pe­al­la laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymällä. Etu­na on, et­tä yl­läpi­to ja val­von­ta vo­i­daan ho­i­taa yh­destä pai­kas­ta ja et­tä käyt­täjän ka­pa­si­te­e­tin li­sää­mi­nen on hel­p­poa – su­per­ti­e­to­ko­ne­es­ta, jos­sa oh­jel­mat pyö­r­ivät, kyt­ke­tään vain vä­hän li­sää te­hoa. Tie­d­osto­jen var­mu­us­ko­pi­o­in­ti ja va­ras­to­in­ti ho­i­de­taan keski­te­tys­ti. Hait­ta­na on, et­tä ko­ko jär­jes­tel­mä on ri­ippu­vai­nen verk­ko­li­i­ken­teen moit­te­et­to­mas­ti su­ju­mi­ses­ta. Vie­lä ei ole sel­vää, mi­ten ih­mi­set suh­tautu­vat si­i­hen, et­tä ti­e­to­ko­neen tie­dot ovat­kin ope­raat­to­rin ko­ne­el­la eikä omal­la kir­jo­i­tu­spöydällä.”

Ulf Grindgärds, vuoden 2013 kristiinan­kaup­unki­lainen, on monet vuodet suunni­tellut maa­kunnan IT-infra­struk­tuuria.

Su­un­ni­tel­man mu­kaan käyt­täjä­ra­ja­pin­ta oli­si val­mi­i­na v. 2012 ja Su­per­matrix­il­la oli­si v. 2016 yli 100 000 käyt­täjää.

PO­H­JAN­MAAN LI­I­TON VI­SIO

Po­h­jan­maan li­it­to esit­te­li loka­ku­un lo­pus­sa Ulf Grind­gärdsin laa­ti­man IT- su­un­ni­tel­man. Ta­vo­it­te­ek­si il­moi­tet­ti­in sel­lai­sen ”edi­styk­sel­li­sen, dy­naa­mi­sen, kil­pai­lu­ne­ut­raa­lin vi­es­tin­tä­ver­kon” ai­kaan­saa­mi­nen, jo­ka kat­tai­si maa­kun­nan kun­nat.

Kanta­ver­kon ka­istan­le­vey­den tu­li­si ol­la 2,5–10 Gb­ps. Ta­valli­sen ko­ti­ta­lou­den katsot­ti­in vu­o­si­na 2010–2015 tar­vit­se­van 20–100 Mb­ps:n sym­met­ri­sen li­it­ty­män eli DSL-tek­ni­i­kat eivät si­is oli­si ri­it­tä­viä.

Su­un­ni­tel­mas­sa vi­i­ta­taan Mo­o­ren la­ki­in, jo­ka alun­pe­rin to­te­si, et­tä mikro­pi­i­ri­in mahtu­vi­en tran­sisto­ri­en määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aa­li­sesti jo­ka 18. ku­ukau­si. Maa­kun­nan IT-su­un­nit­telus­sa pi­tä­i­si to­i­sin sa­no­en käyt­tää lähtökoh­ta­na su­o­ri­tus­vaa­ti­mus­ten kak­sin­ker­taistu­mi­ses­ta jo­ka 18. ku­ukau­si.

Si­sältö­pal­velu­jen edi­stä­mi­nen oli li­säk­si tär­keänä ta­vo­it­te­e­na li­i­ton su­un­ni­tel­mas­sa. Si­inä mai­nit­ti­in 14 er­i­tyyp­pi­stä pal­velua vi­de­o­kok­ouksista ho­i­va­pal­velu­i­hin. Ku­lut­ta­ja vo­i­si va­paasti va­li­ta ja vaih­taa pal­velun­to­i­mit­ta­jia.

Su­un­ni­tel­mas­sa lu­e­tel­ti­in myös jouk­ko tu­ki­alu­ei­ta. Pe­der­sö­ren kun­nas­sa ni­i­tä oli­vat Nå­djärv, Nars, Yli-Pur­mo ja Över­lapp­fors; Uu­des­sa­kaar­lepyys­sä Jus­si­la-Har­jux ja Mark­by.

KUTSU YH­TE­I­STYÖ­HÖN

JNT-alu­e­el­le er­i­ko­is­ta oli se, et­tä kak­si to­i­mi­jaa joutui ni­in il­mei­sesti kil­pa­sil­le kes­ke­nään. Ka­ik­ki taju­si­vat, et­tä kak­si rinnak­ka­is­ta kui­tu­verk­koa tu­s­kin oli ra­tio­naa­li­sin rat­ka­i­su, mut­ta ku­ten ni­in use­in mul­lo­in­kin eri tahto­ti­lo­jen koh­da­tes­sa ra­tio­naa­li­set ar­gu­men­tit jäävät sivu­o­saan.

JNT:n pu­o­lel­ta otet­ti­in usei­ta ker­to­ja yh­teyt­tä kui­tu­ak­ti­vis­te­i­hin. Mu­un mu­as­sa JNT:n ko­ko hal­li­tus ta­pa­si 18. hel­miku­u­ta PÖF:n (Pe­der­sö­re Öpp­na Fi­ber­nät) edu­sta­jia tun­nustellak­seen in­fra­struk­tu­u­riyh­te­i­styön mah­dol­li­su­uksia. Yh­te­i­sen nä­ke­myk­sen löytä­mi­nen oso­ittautui vai­ke­ak­si. PÖF il­moit­ti, et­tä JNT oli ter­ve­tul­lut tar­jo­a­maan pal­velu­i­ta osu­us­kun­nan ver­kos­sa. Mikä­li JNT nä­ki mah­dol­li­su­uksia mu­u­hun­kin yh­te­i­styö­hön, PÖF oli ki­in­nostu­nut mut­ta ha­lu­si sel­ven­ny­stä to­i­vei­si­in kir­jal­li­sesti ”vää­rinkä­si­tys­ten eli­mi­no­i­mi­sek­si”.

Ma­ria Höglund tar­ken­si nä­i­tä to­i­vei­ta JNT:n pu­o­les­ta 11. maa­lis­ku­u­ta. Mah­dol­li­sia yh­te­i­styö­a­lu­ei­ta vo­i­si­vat ol­la kuidun­vaihto, put­ki­ka­na­vi­in li­it­ty­vä yh­te­i­styö, ka­i­vo­jen yh­te­iskäyttö ja Ne­tix­O­pen.

JNT vas­ta­si li­säk­si mu­u­ta­mi­in PÖF:n esittä­mi­in kysymyk­si­in: JNT tar­joutui si­toutu­maan ko­ko Pe­der­sö­ren kun­nan katta­vaan ’kat­to­hin­taan’ vu­o­den 2012 loppu­un, myös ”syrjäs­sä si­jait­se­vi­en ta­lo­jen osal­ta” edel­lyt­tä­en, et­tä vä­hin­tään 50 pro­sent­tia ky­sei­sen alu­een ko­ti­ta­louksista li­it­ty­i­si verk­koon. JNT il­moit­ti, et­tä sillä oli re­surs­sit ra­ken­taa va­lo­kui­tu­verk­ko ko­ko Pe­der­sö­ren alu­e­el­le. Kun van­ho­jen verk­ko­jen sa­ne­e­rauk­sen ai­ka tu­li­si, ne pä­i­vi­tet­tä­i­si­in kui­tu­li­it­ty­mik­si.

PE­DER­SÖ­RE RYHTYY TO­I­MEEN

Po­h­jan­maan li­i­ton osa­ra­ho­it­ta­ma Pe­der­sö­ren kun­nan va­lo­kui­tu­han­ke ni­me­si johto­ryh­män elo­ku­us­sa 2008. Sen pu­heen­joh­ta­jak­si tu­li Al­lan Zitt­ra, kun­nan­hal­li­tuk­sen mo­nivuo­ti­nen pu­heen­joh­ta­ja ja myös PÖF:n, Pe­der­sö­ren avo­i­men kui­tu­ver­kon pu­heen­joh­ta­ja. Pro­jek­tin­joh­ta­jan valin­ta oli epäon­ni­nen. En­sim­mä­i­nen lo­pet­ti en­sim­mä­i­sen työ­vi­i­kon jäl­keen, to­i­nen alo­it­ti mar­ras­ku­us­sa 2008 ja lo­pet­ti maa­lis­ku­us­sa 2009.​Hanket­ta pi­den­net­ti­in, ja pro­jek­tin­joh­ta­jak­si pyy­det­ti­in Glenn Hä­ge­riä, jo­ka ho­i­ti tehtävää maa­lis- jou­lu­ku­un 2009.

Kun­ta­lai­sil­le laa­dit­ti­in tie­do­tus­leh­ti­nen tal­vel­la 2009. PÖF ju­listi pai­kal­lis­ten ak­ti­visti­en ole­van su­un­nit­te­le­mas­sa kui­tu­verk­ko­ja ka­ik­ki­al­la Su­o­mes­sa. Ak­ti­visti­en edu­sta­jat oli­vat yh­te­i­styös­sä Po­h­jan­maan li­i­ton kans­sa mu­un mu­as­sa ke­rän­ne­et Norr­lan­nissa saa­tu­ja ko­ke­muksia Ru­ot­sin ns. maa­seutu­val­ti­opä­i­villä:

”Ru­ot­sis­sa ol­laan mi­e­len­ki­in­to­i­sesti pal­jon mei­tä edel­lä täs­sä ke­hityk­ses­sä. Ete­lä-Ru­ot­sin Trel­le­bor­gis­ta ai­na Nor­jan Ham­mer­festi­in 310 000 ko­ti­ta­lo­ut­ta on li­it­tynyt avo­i­mi­in verk­ko­i­hin, jo­i­ta yh­des­sä kuts­u­taan ni­mel­lä Team Norr­land. Kau­pankäyn­ti ra­jo­jen yli on EU:ssa va­paa­ta, minkä vu­ok­si vo­im­me käyt­tää Ru­ot­sis­sa tu­o­tet­tu­ja pal­velu­ja ja su­o­ma­lai­set yri­tyk­set vo­i­vat käyn­ni­stää to­i­min­taa ul­ko­mail­la. Ka­ik­ke­in pa­ras­ta on, et­tä nä­in jo ta­pahtuu Su­u­po­h­jas­sa, ko­ska [avo­in­ten kui­tu­verk­ko­jen val­ta­kun­nal­li­nen jär­je­stö] FIO­NETS on li­i­tet­ty Vaa­san kaut­ta Uu­ma­jaan.”

Pohjois-Ruotsin paikalliset kuituverkot tekivät keskenään yhteistyötä Team Norrland –nimellä, ja Pedersören kuituaktivistit kuvasivat yhteistyömallia esikuvaksi ja mahdollisuudeksi.

Va­lo­kui­tu­verk­koa alet­ti­in ke­väällä ra­ken­taa Ähtäväl­le ja Pu­ro­kylään, ko­ska ko­ti­ta­louk­si­en ki­in­nostus oli si­el­lä ri­it­tävän su­ur­ta.

Al­lan Zitt­ra il­moit­ti yl­lät­tä­en ve­täyty­vän­sä PÖF:n pu­heen­joh­ta­jan tehtävästä. Hän va­ku­ut­ti, et­tei asi­aan li­it­tynyt minkään­lais­ta draa­maa, mut­ta kesti pit­kään en­nen ku­in osu­us­kun­ta löy­si uu­den pu­heen­joh­ta­jan. ”Ku­kaan ei ole varsi­nai­sesti ki­in­nostu­nut tehtävästä”, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Pe­ter Por­tin kom­men­toi, mut­ta lo­pul­ta hän kui­ten­kin ot­ti it­se to­i­men ho­i­taak­seen.

Ulf Grind­gärds kom­men­toi maa­lis­ku­un alu­s­sa (ÖT:n ar­tik­ke­lis­sa ’Hård kamp om fi­ber­kun­der’) kui­tu­a­si­as­sa ole­van "mo­nia it­se it­sen­sä asi­an­tun­tijo­i­ta ni­mit­tä­nei­tä to­i­mijo­i­ta”. Hän to­i­voi Pe­der­sö­ren ko­ti­ta­louk­si­en ”pun­nit­se­van vaihto­ehto­ja oi­ke­in”. Ak­ti­vistit ko­ki­vat Grind­gärdsin sei­so­van heidän pu­o­lel­laan, mut­ta maa­kun­ta­li­i­ton vir­ka­mi­e­henä hä­nen odo­tet­ti­in sä­ilyt­tävän ne­ut­raa­lin asen­teen eri kui­tu­to­i­mijo­i­hin. Grind­gärds to­isti use­in, et­tä jos kui­tu­verk­ko ra­ken­net­tai­si­in kau­pal­li­sin vo­i­min, ”ver­kon avo­i­mu­u­des­ta ei ole mi­tään ta­kei­ta”.

JNT:lle ju­u­ri tämä oli sen sa­no­man pää­a­sio­i­ta: JNT ai­koi pi­tää kui­tu­verk­ko­na avo­i­me­na ka­i­kil­le pal­velun­to­i­mit­ta­jil­le. Ma­ria Höglund ja JNT:n työn­te­kijät tot­tui­vat si­i­hen, et­tä he joutui­vat to­ista­maan tätä ker­ta ker­ran jäl­keen.

UU­SI­KAAR­LEPYY SAA VA­LO­KUI­TU­O­SU­US­KUN­NAN

Uu­den­kaar­lepyyn va­lo­kui­tu­o­su­us­kun­ta NU-net pe­rus­tet­ti­in huh­tiku­us­sa ja re­kis­ter­ ö­i­ti­in loka­ku­us­sa 2009.​Sille va­lit­ti­in 11- jä­se­ni­nen hal­li­tus, to­i­mi­alu­e­e­na oli­si Uu­den­kaar­lepyyn kun­ta

Uudenkaarlepyyn kuituaktivistien osuuskunta sai nimekseen NU-net. Pohjanmaan liiton tuki otettiin vastaan suurella kiitollisuudella.

ym­pä­ri­stö­i­neen, li­it­tymä mak­sa­i­si enin­tään 2250 eu­roa. Pro­jek­tin­joh­ta­jak­si tu­li Mats Kronqvist.

Kun­nan suh­tautu­mis­ta osu­us­kun­ta NU- ne­ti­in ku­vat­ti­in ”va­ro­vai­sen odotta­vak­si”, minkä se­li­tet­ti­in johtu­van ”perin­te­is­ten ope­raat­to­rei­den ja päät­tä­ji­en/vir­ka­mi­es­ten väli­si­stä kyt­köksi­stä”. Osu­us­kun­ta suh­tautui au­li­im­min Po­h­jan­maan li­it­toon ki­ittämällä si­tä ”laa­ja­ka­is­ta­stra­te­gi­an ai­kaan­saa­mas­ta ete­en­pä­in pyr­ki­mi­se­stä – ennak­ko­lu­u­lot­to­mas­ta ja edi­styk­sel­li­se­stä kan­na­no­tos­ta!”

Ero­tukse­na mo­ni­in mui­hin seutui­hin Su­o­mes­sa JNT-alue oli kui­tur­a­ken­ta­mi­ses­sa oi­keu­tet­tu suh­te­el­li­sen vä­hä­i­seen jul­ki­seen tu­keen. PÖF ja NU-net sa­i­vat aluksi tu­kea ve­ro­va­ro­is­ta Po­h­jan­maan li­i­ton ra­ho­i­tuk­sen kaut­ta. PÖF:n ra­ken­ta­ma Lapp­forsin ja Lill­byn ky­li­en väli­nen kanta­verk­ko oli har­vo­ja hank­kei­ta, jo­ka täyt­ti kan­sal­li­sen tu­kio­h­jel­man eh­dot. PÖF sai Pe­der­sö­ren kun­nan takauk­sen lai­na­ra­ho­i­tuksel­leen, 400 000

vu­ok­si ”väärää ti­e­toa” JNT:n tar­jouk­sen si­säl­lö­stä.

Lu­o­don kok­ouk­set vo­i­daan ti­i­vistää si­ten, et­tei kil­pai­lua kui­tu­ak­ti­viste­ja vas­taan ol­lut mut­ta et­tä ki­in­nostus kui­tur­a­ken­ta­mi­seen oli vie­lä varsin mal­til­lis­ta.

Ala-Pur­mon ja Lill­byn kok­ouksis­sa ki­in­nostus oli myön­te­i­stä mut­ta ei vie­lä kyp­sää välittömään ra­ken­ta­mi­seen. Lill­byn kok­oukses­ta to­det­ti­in, et­tei ”varsi­nais­ta kes­kus­telua avo­i­mis­ta ver­ko­is­ta [syn­tynyt], vaik­ka PÖF:n Vi­lo­bac­kan edu­sta­ja oli kok­oukses­sa”.

Evijär­ven In­an osal­ta ti­lan­ne oli se, et­tä JNT oli ai­em­min ra­ken­ta­nut kylään kui­tu­kanta­ver­kon AD­SL:n to­i­mit­ta­mi­sek­si loppu­a­si­ak­ka­il­le ku­pa­rijoh­doil­la, jo­i­ta vu­o­krat­ti­in So­ne­ral­ta. Ke­väällä 2009 asi­ak­kaat ir­ti­sa­not­ti­in Te­li­a­So­ne­ran il­moi­tet­tua ku­pa­ri­ver­kon pur­ka­mi­ses­ta. Syk­syl­lä JNT tar­joutui ra­ken­ta­maan kui­tu­ver­kon In­aan vu­o­den 2010 ai­ka­na, mikä­li ri­it­tävän mon­ta ko­ti­ta­lo­ut­ta läh­ti­si si­i­hen mu­kaan.

KAH­TA­LAIS­TA ’VAN­HAS­SA’ PE­DER­SÖ­RES­SÄ

’Van­has­sa’ Pe­der­sö­ren kun­nas­sa (jo­ka si­is oli ol­lut oma kun­tan­sa en­nen Pe­der­sö­ren, Ähtävän ja Pur­mon kun­ta­li­i­tos­ta v. 1977) JNT:n ja PÖF:n köy­den­ve­to oli il­mi­selvää. JNT päät­ti kui­tu­ver­kon ra­ken­ta­mi­ses­ta Edse­vön van­haan osaan vu­o­den alu­s­sa, mu­un Edse­vön ja Ös­ten­sön osal­ta yleis­vaik­utel­ma­na oli, et­tä asi­ak­kaat oli­vat to­istai­sek­si tyyty­vä­i­siä nyky­ti­lan­tee­seen.

PÖF pai­nosti Kat­ter­nössä kylälä­i­siä al­le­kir­jo­it­ta­maan so­pi­muk­sen. JNT vas­ta­si kut­su­mal­la kool­le oman kok­ouk­sen. Se oso­ittautui välttä­mättömäk­si, jot­ta JNT:n tar­joukses­ta vo­i­tai­si­in an­taa oi­kea ku­va kylälä­i­sil­le.

Tär­keä rat­ka­i­su ko­ski Fors­bytä. Kun JNT tar­joutui pitämään tie­do­tusti­lai­su­u­den, yh­tiö sai en­sin ”port­ti­ki­el­lon”, mut­ta myö­hem­min ti­lai­su­u­teen su­ostut­ti­in. Kyläs­sä oli mi­tä il­mei­semmin käyn­nissä ki­i­vas kes­kus­telu. Hå­kan Löfqvist ker­too:

”Kylä­ta­lo oli ää­riään myö­ten täynnä. Esi­tyk­semme jäl­keen ’kylän­van­hin’ Per-Er­ik Fin­ne nousi esi­in ja ker­toi ol­le­en­sa mu­ka­na pe­rusta­mas­sa Pe­der­sö­ren avo­in­ta kui­tu­o­su­us­kun­taa mut­ta nyt pääty­ne­en­sä si­i­hen, et­tei se ol­lut oi­kea ete­ne­mis­väylä. Hän se­lit­ti, et­tä hän läh­ti­si JNT:n kel­kkaan ja to­i­voi mui­den­kin kylälä­is­ten aset­tu­van tu­ke­maan mei­tä. Ni­in kä­vi­kin, ja me ra­ken­sim­me kui­tu­ver­kon Fors­by­hyn vu­o­den 2009 ai­ka­na.”

”Per-Er­ik Fin­nen kans­sa käy­missä­ni kes­kus­telu­is­sa hän ker­toi, mil­lais­ta Fors­bys­sä oli ol­lut 1950-lu­vul­la, kun kylä oli ot­ta­nut kan­taa val­ti­ol­li­sen Te­len pu­o­les­ta JNT:tä vas­taan. Hän py­styi kerto­maan yk­si­ty­iskoh­tia myö­ten tästä kamp­pai­lus­ta kir­jo­i­tu­spöydän laa­tik­koon pi­i­lo­tet­tu­i­ne ja sin­ne unoh­det­tu­i­ne kir­je­i­neen.”

Kol­pis­sa, län­si­osas­sa, tie­do­tusti­lai­su­u­des­ta oli le­vi­tet­ty hy­vin ti­e­toa, mut­ta si­i­tä hu­o­li­mat­ta pai­kal­le tu­li vain 17 osal­listu­jaa, hei­stä kak­si PÖF:stä

Nyt veksalalainen Herténin perhe ei enää kärsi laajakaistaliittymän riittämättömyydestä. JNT-lehdestä v. 2009.

(Glenn Hä­ger, Pe­ter Por­tin). Kok­oukses­sa kä­vi il­mi, et­tä PÖF:n ta­vo­it­te­e­na oli ve­tää kan­ta­kaa­pe­li Sur­si­ki­stä Pu­ro­kylään vie­lä syk­syn 2009 ai­ka­na. JNT-vä­ki pi­ti kui­ten­kin ”epämäärä­i­sinä” PÖF:n ti­e­to­ja si­i­tä, mi­tä pal­velu­ja ver­kos­sa vo­i­tai­si­in välit­tää.

Kun PÖF:n edu­sta­jat lu­pa­si­vat kok­oukses­sa, et­tä li­i­ken­ne ver­kon asi­ak­ka­i­den kes­ken oli­si va­paa­ta, JNT:n IT-pääl­lik­kö Ken­neth Nylund joutui kerto­maan, et­tei te­le­vi­es­tin­tä­la­ki sal­li­nut va­paa­ta li­i­ken­net­tä ver­kos­sa mi­ten ta­han­sa, vaan et­tä sen oli ta­pahdutta­va hal­li­tusti. PÖF sai kok­oukses­sa kri­ti­ik­kiä si­i­tä, et­tei se ol­lut tie­dot­ta­nut to­i­min­nas­taan ri­it­tävästi, minkä se­li­tet­ti­in johtu­van re­surs­si­pu­las­ta. JNT vas­ta­si si­i­hen, et­tä yh­tiöllä oli re­surs­se­ja se­kä tie­dot­ta­mi­seen et­tä ra­ken­ta­mi­seen.

EH­DO­TUKSIA ÄHTÄVÄL­TÄ

Ähtävää vo­i­ti­in pi­tää PÖF:n ydi­nalu­e­e­na, mut­ta si­el­tä­kin tu­li eh­do­tuksia JNT:lle. JNT:tä pyy­det­ti­in esi­mer­kiksi pitämään yh­des­sä PÖF:n kans­sa tie­do­tusti­lai­su­u­den Kanc­ko­sin ta­lo­ryh­mäs­sä. PÖF ker­toi su­un­ni­tel­mis­ta ra­ken­taa kui­tu­lin­ja Kru­u­nupyyn kun­nan­ra­jal­ta Edse­vöön edel­lyt­tä­en, et­tä 50 % ko­ko kun­nan ko­ti­ta­louksista al­le­kir­jo­it­tai­si si­to­vat so­pi­muk­set.

”Pal­velut otet­tai­si­in Kru­u­nupyyn ver­kos­ta. PÖF lu­pa­si myös, et­tä jo­ka­i­nen asi­a­kas sa­i­si käyttöön­sä 100 Mb­ps ai­na Tuk­hol­maan saak­ka il­man mi­tään kust­an­nuksia. Nä­in asi­an ku­vat­ti­in to­i­mi­van avo­i­mis­sa ver­ko­is­sa”, JNT:n yh­te­en­ve­don mu­kaan.

Myös su­ur­ti­lal­li­nen Olav Ny­bac­ka kutsui JNT:n Ähtäväl­le, sillä hän tar­vit­si va­lo­kui­tu­kaa­pe­lin

Veksala kuului kuituliittymien etujoukkoon. Monäsin, Kantlaxin ja Hirvlaxin kylät seurasivat perässä v. 2009.

na­vet­taan­sa. JNT lu­pa­si li­it­ty­män val­mi­ik­si maa­lis­ku­ul­le 2010 ta­va­no­mai­sin eh­do­in eli et­tä vä­hin­tään pu­o­let lin­jal­la si­jait­se­vis­ta ko­ti­ta­louksista läh­ti­si si­i­hen mu­kaan. Ny­bac­ka ei vo­i­nut odot­taa ni­in kau­an, ko­ska vas­ta­val­mistu­nee­seen na­vet­taan tar­vit­ti­in no­pe­at da­tayh­tey­det. JNT tu­li asi­an tär­key­den vu­ok­si Ny­bac­kaa vas­taan no­pe­al­la ai­ka­tau­lul­la ja lu­o­pui ta­va­no­mai­ses­ta vaa­ti­muksestaan. Sittem­min mo­net ko­ti­ta­lou­det kui­ten­kin li­it­ty­ivät kui­tu­lin­jaan.

RA­KEN­TA­MI­NEN JAT­KUU MUN­SA­LAS­SA

Ku­ten ai­em­min on käynyt il­mi, Vek­sa­la oli kul­kenut Mun­sa­las­sa etu­lin­jas­sa v. 2008.​Ennen vu­o­den päät­ty­mi­stä 90 ka­ik­ki­aan no­in 110 ko­ti­ta­lou­des­ta oli li­it­tynyt uu­teen va­lo­kui­tu­verk­koon. Vu­on­na 2009 kuidun­ve­to jat­kui edel­leen Mo­näsvi­ke­nin kaut­ta mu­un mu­as­sa Mo­nä­sin, Kant­lax­in

Asiakkaat odottavat tekniikalta koko ajan yhä enemmän. JNT:n henkilökunta tekee jatkuvaa kehitystyötä.

ja Hirv­lax­in ’kuidut­ta­mi­sek­si’.

Mo­nä­sin hel­miku­i­nen kok­ous jäi JNT:n edu­sta­ji­en Ma­ria Höglun­din ja Tom Gäd­dan mi­e­li­in. JNT oli edel­lis­vu­on­na lu­van­nut ra­ken­taa kui­tu­ver­kon kesällä 2009, mikä­li vä­hin­tään pu­o­let ko­ti­ta­louksista li­it­ty­i­si si­i­hen. Ta­vo­i­te saavu­tet­ti­in no­pe­asti, jo­ten kun JNT:n edu­sta­jat pa­la­si­vat paik­ka­kun­nal­le, tar­ko­i­tukse­na oli al­le­kir­jo­it­taa lo­pul­li­set so­pi­muk­set. Pai­kal­la oli 60–70 hen­kilöä. Ma­ria Höglund ker­too:

”Vu­o­teen 2008 ver­rat­tu­na oli kui­ten­kin yk­si asia mu­ut­tu­nut: Uu­si­kaar­lepyy oli al­ka­nut su­un­ni­tel­la omaa kui­tu­o­su­us­kun­taa. Ti­e­ten­kin se nousi kok­oukses­sa esi­in. Vo­i­si­ko se ol­la yk­si vaihto­ehto? Asia tu­li kui­ten­kin kä­si­tel­tyä no­pe­asti, kun Gre­ta Näs nousi ylös ja to­te­si asi­al­li­sesti, et­tä ju­u­ri tätä hän oli pe­län­nyt ja ha­lu­si ka­i­kin ta­vo­in vält­tää. So­ne­ran kans­sa tais­tel­tujen mo­ni­en vu­o­si­en suru­jen ja har­mi­en jäl­keen Mo­nä­sis­sä oli nyt vih­do­in am­mat­ti­mai­nen to­i­mi­ja, jo­ka oli val­mis in­ve­sto­i­maan kylään ja ra­ken­ta­maan to­i­mi­van va­lo­kui­tu­ver­kon. Hän mu­istut­ti, et­tä ni­i­den jot­ka ot­ti­vat oman osu­us­kun­nan pu­he­ek­si, on myös mu­is­tetta­va, et­tei se to­i­mi it­se­stään ja et­tä heidän on si­inä ta­pa­ukses­sa myös hu­o­leh­ditta­va si­i­tä, et­tä tal­koo­han­ke tu­lee vi­e­dyk­si loppu­un. Hän epä­i­li, et­tei se su­ju­i­si yhtä no­pe­asti ja va­i­vat­ta ku­in jos JNT kan­tai­si ra­ken­ta­mis­vastu­un. Gre­ta Näs tun­ne­taan vä­rik­käänä per­soo­na­na, jol­la on sel­keät mi­eli­pi­te­et; kylälä­i­set ku­un­te­li­vat hän­tä hil­jaa, ja asia oli si­tä myö­ten kä­si­tel­ty val­mi­ik­si. Pää­sim­me sit­ten no­pe­aa tah­tia si­ir­tymään kir­jo­it­ta­maan so­pi­muksia ka­ik­ki­en ki­in­nostu­nei­den kans­sa ja to­teut­ta­maan Mo­nä­sin kui­tu­ver­kon ra­ken­ta­mis­ta su­un­ni­tel­mi­en mu­ka­i­sesti.”

VAS­TA­VO­I­MIA JE­PU­AL­LA

JNT ot­ti Je­pu­al­la aluksi yh­teyt­tä kes­kus­t­an an­ten­ni­o­su­us­kun­nan pu­heen­joh­ta­jaan. ”Hän ei to­della­kaan ol­lut meidän mi­e­hem­me. Ai­no­i­na vaihto­ehto­i­na oli­vat avo­i­met ver­kot tai An­via”, JNT ti­i­visti yh­tey­de­no­ton tu­lok­sen. Myö­hem­min tämä kui­ten­kin oso­ittautui oi­ke­ak­si rei­tik­si: ky­se­i­nen hen­kilö mu­ut­ti kä­si­ty­stään tutustut­tu­aan tar­kem­min fak­to­i­hin, ja hä­ne­stä tu­li hy­vä JNT:n lä­het­ti­läs.

Pen­sa­lan kok­oukses­sa käy­ti­in vil­kas­ta kes­kus­telua, ”mut­ta ti­e­tyt va­hvat vo­i­mat te­kivät ko­vas­ti työtä sen pu­o­les­ta, et­tä verk­ko pi­tä­i­si omistaa it­se. Asi­aa kä­si­tel­lään kylä­neu­vostos­sa, ja osu­us­kun­nan pu­o­lesta­pu­hu­jat to­i­mi­vat si­el­lä va­li­tetta­vas­ti ak­ti­i­vi­sesti. Us­kon kyl­lä, et­tä pen­sa­la­lai­set päät­tävät si­ir­tyä kui­tu­un, mut­ta jää nähtäväk­si, ku­ka sen to­i­mit­taa", JNT:n edu­sta­ja ra­por­toi.

Yt­ter­jep­pos­sa pi­det­ti­in kak­si kok­ous­ta, jo­i­den an­ti oli se­ka­lai­nen mut­ta ei ki­el­te­i­nen. JNT:n edu­sta­jat joutui­vat kor­jaa­maan me­di­an välittämää ti­e­toa, et­tei yh­tiö oli­si ki­in­nostu­nut kylästä.

Jus­si­las­sa kok­ousil­ma­pi­i­ri oli hy­vä, ja si­el­lä esi­tet­ti­in ”mo­nia asi­al­li­sia kysymyk­siä ja käy­ti­in vil­kas­ta kes­kus­telua. Eräs NU- net-kan­nat­ta­ja tais­te­li par­haan­sa mu­kaan esit­tääk­seen vi­si­o­taan. Su­u­ri ryhmä jäi pai­kal­le kok­ouk­sen jäl­keen kes­kus­te­le­maan jat­kos­ta. NU-ne­tin mu­kaan he ovat saa­ne­et Jus­si­lan kylästä pro­sen­tu­aa­li­sesti eni­ten etukä­te­i­sil­moi­tuksia”, JNT:n yh­te­en­ve­don mu­kaan.

Mark­bys­sä JNT kutsut­ti­in kok­oukseen NU-ne­tin jo ol­tua si­el­lä. Ra­por­tis­ta: ”Il­mei­sesti tyyty­vä­i­nen JNT-asi­ak­ka­i­den jouk­ko oli ki­in­nostu­nut va­lo­kui­dus­ta. Ko­rostim­me, et­tei meillä ol­lut

pi­e­nin­täkään ai­komus­ta pur­kaa ku­pa­ri­po­h­jais­ta in­fra­struk­tu­u­ri­am­me Mark­bys­sä ja Åvis­tis­sä, mut­ta olem­me val­mi­it ra­ken­ta­maan ja to­i­mit­ta­maan kui­tu­li­it­ty­mät ja pal­velut sil­lo­in, kun kylälä­i­sillä on ni­il­le tar­vet­ta.”

VO­I­MA­KAS IP-TREN­DI

Vu­on­na 2009 JNT:n li­i­ke­to­i­min­ta si­ir­tyi vo­i­mak­kaasti koh­ti IP-po­h­jai­sia rat­ka­i­su­ja. Si­i­hen vaik­ut­ti usea te­kijä. Yk­si ni­i­stä oli, et­tä JNT sai KD-Softin kans­sa sol­mi­mal­la yh­te­i­styö­so­pi­muksel­la ho­i­taak­seen sen asi­ak­kaat yri­tys­ten da­ta­pal­velu­jen osal­ta. KD-Soft oli vaa­sa­lais­po­h­jai­nen, jo v. 1989 pe­rus­tet­tu IT- palveluyritys.​Toisena te­kijänä oli, et­tä Ål­comin kans­sa käyn­nistet­ty yh­te­i­styö al­koi nyt to­sis­saan tu­ot­taa kui­tu­ver­kos­sa to­i­mi­tetta­vaa IP- TV-pal­velua.

Kol­man­te­na te­kijänä oli pe­rusta­van­laa­tu­i­nen si­ir­ty­mi­nen IP- po­h­jai­seen pu­he­lin­li­i­ken­tee­seen, jo­ta oli val­mis­tel­tu Ciscon v. 2008 to­i­mit­ta­man uu­den ’pu­he­lin­keskuk­sen’ PGW-alu­s­tan (Pac­ket Da­ta Network Ga­te­way) kokeilulla.​Kokeet su­jui­vat hy­vin, ja tu­o­tan­to-PGW otet­ti­in käyttöön v. 2009.

Vu­o­den ku­lues­sa ko­keil­ti­in myös IP- po­h­jais­ta il­moi­tuksen­si­ir­toa, mut­ta en­nen ka­ik­kea käyn­nistet­ti­in laa­ja kanta­ver­kon uu­dis­ta­mishan­ke (IP-CO­RE ja ke­rä­ily­verk­ko). Vu­o­den 2009 jäl­ki­pu­o­liskol­la ar­vio­i­ti­in ja ko­keil­ti­in eri val­mista­ji­en

Alcatel-Lucentista tuli myös JNT:n laitetoimittaja v. 2009. Yhtiö on tässä voittanut palkinnon parhaasta infrastruktuuriteknologiasta, ns. Light Radiosta.

tu­ot­te­i­ta. Rat­ka­i­su­jen pi­ti en­nen ka­ik­kea täyt­tää JNT:n to­i­minta­vaa­ti­muk­set. Sel­västi vo­it­ta­jak­si nousi Al­ca­tel-Lu­cent, jo­ka si­is va­lit­ti­in to­i­mit­ta­jak­si.

Ma­ria Höglund to­te­si vu­o­si­kertomukses­sa, et­tä laa­ja­ka­i­sta­li­it­ty­mi­en määrä oli kas­va­nut 13

pro­sent­tia vu­o­den ai­ka­na, et­tä 14 pro­sent­tia pu­he­lin­li­it­ty­mi­stä oli nyt IP- po­h­jai­sia ja et­tä 27 pro­sen­til­la ka­i­kis­ta vu­o­den lo­pus­sa JNT:n verk­koon ku­u­lu­neis­ta ko­ti­ta­louksista oli kui­tu­li­it­tymä.

YH­TE­I­STYÖTÄ LÄN­SILIN­KIN KANS­SA

JNT:n IT-osaa­mi­nen sai tun­nustus­ta vu­o­den alu­s­sa Län­silin­kin (jos­ta jos­kus käy­te­tään ni­meä West­link) kans­sa käyn­niste­tys­sä yh­te­i­styös­sä. Län­silin­kin omis­ti­vat Turun seudun pai­kal­li­set pu­he­linyh­tiöt, ja sen tehtävänä oli käyt­tää ja ke­hit­tää pu­he­lin­keskuksia ja pu­he­lin­pal­velu­i­ta omista­ji­en­sa eduksi. Ta­vo­it­te­e­na oli myös ra­ken­taa Län­silin­kin ym­pä­ril­le pu­he­li­nalu­s­tan, jo­ka vo­i­si pal­vel­la ka­ik­kia Fin­net-yh­tiö­i­tä.

”Si­el­lä ei kui­ten­kaan ol­lut vie­lä pää­sty vauh­ti­in Vo­IP-tek­ni­i­kas­sa, ja si­inä JNT astui mu­kaan ku­vaan, sillä olim­me ol­le­et AX­En kor­vaa­vas­sa tek­ni­i­kas­sa ura­nu­ur­ta­jia. Se ja myös Mul­ti­Vo­ice- kon­sep­tim­me ja tes­taa­mam­me uu­si PGW- tek­ni­ik­ka ki­in­nos­ti­vat Län­silink­kiä", Ma­ria Höglund ker­too.

Län­silin­kin vi­e­rai­lu JNT:llä hel­miku­us­sa ke­hit­ti suh­det­ta. Län­silin­kin to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Mat­ti Iso-Mark­ku se­lit­ti, et­tä hä­nen ki­in­nostuksen­sa yh­te­i­styö­hön ei li­i­ty vain PGW-tek­ni­ik­kaan vaan myös pi­e­nem­mil­le Fin­net-yh­tiö­il­le ja eh­kä myö­hem­min myös su­u­rem­mil­le so­pi­vi­en SIP Proxy –pal­velu­jen (SIP = Ses­sion Ini­ti­a­tion Pro­tocol) to­teut­ta­mi­seen.

”Sol­mim­me yh­te­iskäyttö­so­pi­muk­sen PGW:n osal­ta, jo­ta JNT oli ju­u­ri hank­ki­mas­sa, ja so­vim­me, mi­ten sen yl­läpi­to ja ke­hittä­mi­nen ho­i­det­tai­si­in. Län­silin­kin pi­ti ra­ken­taa Fin­net-alu­s­ta IP-pu­helu­il­le, ja JNT:llä oli va­paat kä­det ra­ken­taa, mi­tä pi­dim­me pe­rus­tel­tuna. Tek­ni­ik­ka sijo­i­tet­ti­in fyy­si­sesti JNT:n ti­lo­i­hin Pi­e­tarsaa­reen, ja JNT omistaa lait­te­et”, Ma­ria Höglund ker­too.

Pu­helu­li­i­ken­teen ko­ko­nai­su­u­den ra­ken­ta­mi­sek­si Fin­net-yh­tiö­il­le Län­silink­ki tar­vit­si vie­lä saman­kal­tai­sen pal­velun ku­in mi­tä JNT oli ra­ken­ta­nut Mul­ti­Vo­i­ceen. Se joh­ti so­pi­mukseen Mul­ti­Vo­ice-alu­s­tan mu­ok­kaa­mi­ses­ta ja sen myyn­ni­stä pal­velu­na Län­silin­kil­le.

Seu­raa­va­na aske­le­e­na Län­silink­ki laa­jen­si omistuspo­h­jaan­sa tar­jo­a­mal­la osak­ku­ut­ta ka­i­kil­le Fin­net-yh­tiö­il­le. Mo­net läh­tivät mu­kaan, JNT ei. Ma­ria Höglund: ”Syy oli yk­sin­ker­tai­nen, Län­silink­ki oli tu­o­tan­toyh­tiö, ja me olim­me so­pi­ne­et, et­tä JNT vo­i­si tu­ot­taa ne pu­he­lin­pal­velut, jo­i­ta me pi­dim­me tar­ko­i­tuksen­mu­ka­i­si­na. Osak­ku­us oli­si vain mut­kista­nut yh­te­i­styötä.”

”Meidän ta­vo­it­te­em­me Län­silin­kin yh­te­i­styös­sä on ol­lut ja on ope­ra­ti­i­vi­sella ta­sol­la saavut­taa sen avul­la skaalau­se­tua ja si­tä kaut­ta alen­taa tu­o­tan­to­kust­an­nuksia se­kä var­mistaa jat­kos­sa­kin JNT:n huippu­o­saa­mi­nen. Stra­te­gi­sella ta­sol­la ta­vo­it­te­e­na on to­i­mia yh­te­i­styös­sä sel­lais­ten to­i­mijo­i­den kans­sa, jot­ka edi­stävät JNT:n pu­he­lin­-

DNA:n vuosikertomuksesta 2009. Yhtiön työskentelytapa ja asiakastarpeiden kohtaaminen takaavat yhtiön kasvun tulevaisuudessakin.

pal­velu­i­den ke­hi­ty­stä, ja taa­ta su­vere­ni­te­et­tim­me pu­he­li­na­sio­i­ta ko­ske­vis­sa päätöksis­sä.”

KO­VAA TAIS­TELUA AN­VI­AS­TA

DNA-pi­i­rin ta­vo­it­te­et An­vi­an pu­helin­to­i­min­nan kaap­paa­mi­ses­ta kärji­sty­ivät syk­syl­lä. Jan-Er­ik Frost­dahl ker­too, et­tä hän DNA:n to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja­na osti hy­vin ak­ti­i­vi­sesti VLP:n ja sittem­min An­vi­an osak­kei­ta vu­o­des­ta 2007 läh­ti­en. ”Ostin ka­i­ken, mi­tä ’korp­pi­kot­kat’ sa­i­vat ke­rät­tyä ko­koon. Pait­si no­in 2500 osak­keen erää, jon­ka Eli­sa nap­pa­si PPO:lta nok­ka­ni edestä hir­vit­tävään yli­hin­taan. Ra­i­vostu­in si­i­tä, ko­ska mi­nul­la oli su­ul­li­nen so­pi­mus si­i­tä, et­tä me sa­i­sim­me ostaa ne. Lo­pul­ta meillä oli yh­des­sä Län­nen Te­le­tie­don kans­sa lä­hes 20 pro­sen­tin omistu­so­su­us An­vi­as­ta.”

Asia rat­kesi loka­ku­un pu­o­livälis­sä. An­vi­an johto ja hal­li­tus oli­vat val­mi­it te­ke­mään kau­pat, mut­ta tä­män su­uru­uslu­o­kan asia oli kä­si­tel­tävä hallin­to­neu­vostos­sa ja vi­e­tävä lo­pul­li­sesti yh­tiökok­ouk­sen pää­tet­täväk­si, mikä jät­ti eri si­dos­ryh­mil­le ti­laa to­i­mia. Yk­si sel­lai­nen oli An­vi­an hen­kilökun­ta, jo­ka ra­ken­si mi­e­li­a­laa kaup­paa vas­taan lob­baa­mal­la hallin­to­neu­voston jä­se­niä ja kerto­mal­la asi­as­ta me­di­al­le.

An­vi­an Vaa­san to­i­mi­hen­kilö­i­den lu­ot­tamus­mi­es Ken­neth Nys­te­nin mu­kaan hen­kilökun­ta sai ku­ul­la, mi­tä oli te­keillä vas­ta, kun to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Ti­mo Cavén il­moit­ti syysku­us­sa, et­tä asi­as­ta oli neu­vo­tel­tu jo kol­me­to­is­ta ku­ukaut­ta. En­nus­tetta­vis­sa oli, et­tä ka­ik­ki pait­si 40–50 työn­te­kijää me­net­tä­i­sivät työn­sä. Hen­kilökun­ta kerä­si nyt val­ta­kir­jo­ja vo­i­dak­seen mah­dol­li­ses­sa yli­määrä­i­ses­sä yh­tiökok­oukses­sa yrit­tää py­säyt­tää myyn­nin.

DNA-pi­i­rin to­i­min­ta ei yl­lät­tänyt asio­is­ta pe­rillä ole­via, mut­ta si­tä vas­to­in su­u­re­na yl­lätyk­senä tu­li kil­pai­le­va tar­jous, jos­sa PPO oli

Katternö Oy ja yksi Katternö-konsernin yhtiöistä, Herrfors, ostivat Anvian osakkeita vuoden 2009 lopussa.

kon­ser­ni, jo­ka hank­ki 1,74 pro­sent­tia An­vi­an osak­keis­ta. Ko­ska kaup­pa pi­ti päät­tää ly­hy­el­lä va­ro­i­tu­sa­jal­la, si­tä ei eh­dit­ty po­hjus­taa omista­ji­en pa­ris­sa nor­maa­li­in ta­paan, mikä he­rät­ti jäl­kikä­teen jon­kin ver­ran tyyty­mättömyyt­tä.

JNT:STÄ TU­LEE AN­VI­AN OMISTA­JA

Pi­tä­i­si­kö myös JNT:n läh­teä An­vi­an omista­jak­si? Tämä kysymys esi­tet­ti­in kon­sor­ti­o­ta, S4H:ta, pe­rus­tet­taes­sa 8,5 pro­sen­tin osa­ke­kan­nan os­ta­mi­sek­si An­vi­as­ta. Kon­sor­tion pääo­sak­ka­i­na oli­vat Sa­lon Seudun Pu­he­lin, Mik­ke­lin Pu­he­lin ja Ka­i­nu­un Pu­he­lin, jot­ka omis­ti­vat yh­te­en­sä no­in 85 pro­sent­tia kon­sor­tion osa­ke­kan­nas­ta. Laa­di­tun eh­do­tuk­sen mu­kaan ku­u­si mu­u­ta yh­tiötä – Pi­e­tarsaa­ri, Fors­sa, Kar­jaa, Lo­vi­i­sa, Pa­rai­nen

Vakuutusyhtiö Eterasta tuli loppuvuoden kuumeisen toiminnan seurauksena Anvian merkittävä omistaja.

ja Ke­miö – ja­ka­i­si­vat loppu­e­rän.

JNT:n hal­li­tus kä­sit­te­li asi­aa 10. jou­lu­ku­u­ta. Ma­ria Höglun­din val­mis­te­le­man päätö­se­si­tyk­sen mu­kaan JNT osal­listu­i­si kaup­paan 500 000 eu­rol­la, mikä vas­ta­si va­jaa­ta vi­it­tä pro­sent­tia kon­sor­tion osak­keis­ta. Hän mai­nit­si, et­tä hy­vät suh­te­et An­vi­aan ja kon­sor­tion pe­rus­tetta­vak­si ai­ko­maan hol­din­gyh­tiöön oli­vat tär­kei­tä. Hol­din­gyh­tiö­stä tu­li­si An­vi­an su­u­rin omista­ja, minkä an­si­os­ta JNT sa­i­si re­aa­lis­ta vaik­utus­val­taa An­vi­aan.

JNT vo­i­si omistuksel­laan edi­stää pa­rem­min van­han An­via-yh­te­i­styön jat­ku­mis­ta ja sy­ner­gi­ae­tu­jen hyö­dyntä­mi­stä – Vo­IP ja Open Ser­vice mai­nit­ti­in täs­sä yh­tey­des­sä. Sillä­kin oli ar­von­sa, et­tä ru­ot­sin- ja kak­si­ki­e­li­set yh­tiöt oli­vat yh­te­i­sellä lin­jal­la.

Li­säk­si ka­ik­ki pu­hui sen pu­o­les­ta, et­tä pa­nostukses­ta tu­li­si kan­natta­va. In­sti­tu­tio­naa­li­set sijo­it­ta­jat aset­ti­vat vi­i­den pro­sen­tin tu­ot­to­vaa­ti­muk­sen, ja JNT vo­i­si ra­ho­it­taa omistu­so­su­u­ten­sa osin DNA:n osingoil­la ja lo­put ma­tala­kor­ko­i­sella le­a­sing- jär­jes­telyl­lä.

Nä­illä eh­do­in hal­li­tus sa­noi su­un­ni­tel­mal­le ’kyl­lä’. Edel­lytyk­set kui­ten­kin mu­ut­tui­vat vi­i­me het­kel­lä. S4F sai vain pu­o­let ku­va­tus­ta osa­ke­po­tis­ta. An­via myi to­i­sen pu­o­lis­kon va­ku­utusyh­tiö Ete­ral­le.

3I VE­TÄYTYY

To­i­ses­ta tär­keästä kau­pas­ta il­moi­tet­ti­in 18. jou­lu­ku­u­ta, kun 3i – ai­em­min ker­rot­tu DNA:n su­uro­mista­ja – myi 13 pro­sen­tin osa­ke­o­mistuksen­sa Län­nen Te­le­tie­dol­le, Ou­lun Pu­he­lin Hol­dingil­le ja va­ku­utusyh­tiö Il­ma­ri­selle. Erk­ki Ni­ko­ske­lai­nen, 3i:n po­hjo­is­mai­sen ti­i­min edu­sta­ja, kom­men­toi leh­di­stö­tie­dot­te­es­sa, et­tä 3i:n pu­o­lel­ta ol­ti­in hy­vin vaik­ut­tu­nei­ta DNA:n ke­hityk­se­stä sinä ai­ka­na, jol­lo­in 3i oli ol­lut yh­tiön omista­ja­na.

JNT:lle kaup­pa tar­jo­si osak­ku­us­so­pi­muk­sen seu­raukse­na mah­dol­li­su­u­den myydä DNA-omistuksen­sa Il­ma­ri­selle 6,8 mil­joo­nan eu­ron hin­taan. JNT, sa­moin ku­in DNA:n mu­ut omista­jat, jät­tivät mah­dol­li­su­u­den käyttä­mät­tä.

Marian galleria: Nina Riska

”Tehokas ja energinen Nina huolehtii asiakkaiden hyvästä palvelusta heidän käydessään meillä.”

Marian galleria: Janne Lillkvist

”Myyjä ja organisaattori ainutlaatuisena yhdistelmänä. Ohjaa määrätietoisesti eri hankkeita.”

Marian galleria: Mattias Skog

”Järjestelmällinen ja osaava ohjelmoija, joka huolehtii kaikkien IT-järjestelmien maksimaalisesta hyödyntämisestä.”