TULEVAISUUS ON NYT

JNT joutui vuonna 2005 tekemään suunnan­va­linnan – jälleen kerran. Siinä oli kyse sekä JNT:n roolista kansallisessa valtapelissä että pai­kall­is­esta strategiasta.

Finnetin omistajakokouksessa 13. tammikuuta DNA:n tulevaisuutta koskevat asiat puhuttiin halki. Aiemmin mainittu omistajanelikko teroitti, ettei nykymeno voinut enää jatkua. Jan-Erik Frostdahl kuvasi myöhemmin JNT:n hallitukselle Finnetin omistajakokouksessa ilmennyttä hajaannusta ”hiukan yllättäväksi”; laajempi omistajapiiri ei ollut ollut selvillä tilanteen vakavuudesta.

Omistajakokous päätti perustaa työryhmän, jonka tehtävänä oli etsiä vaihtoehtoisia tapoja Finnetin mobiilitoiminnan riskien pien­en­tämiseksi. Se tehtiin selväksi, että DNA:n myynnillä olisi selvitystyössä varsin korkea prioriteetti. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Lännen Puhelin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Leino ja muina jäseninä olivat Risto Siivola (Oulun Puhelin), Pauli Korpi-Tassi (Pohjanmaan Puhelin), Arto Kaikkonen (Päijät-Hämeen Puhelin), Arto Herranen (Kuopion Puhelin KPY) ja Ilpo Hellman (Ikaalisten-Parkanon Puhelin).

”Työryhmä tarttui nopeasti toimeen. Nim­es­imme Nordic Adv­iser Grou­pin talo­udelli­seksi neuv­onant­ajaksi, jonka tehtävänä oli käynnistää nor­maaliin tapaan myynti­prosessi. Alku­vuosi

Björgólfur Thor Björgólf­sson, Str­au­mur-Bur­ðarás -moni­ala­yhty­män pää­mies, halli­tsi enim­mill­ään 3,5 milj­ardin doll­arin omai­suu­tta.

2005 oli Finnetin historiassa ainakin pienosakkaiden näkökulmasta sekavaa aikaa. Vain suppea joukko ihmisiä tiesi, minkälaisia keskusteluja yhtiöstä käytiin”, Jarmo Leino

Kaksi erilaista Linksysin adap­te­ria, joi­lla van­hem­mat ana­log­iset puh­el­imet kyt­kett­iin Vo­IP:iin eli Int­er­netin ka­utta soi­tetta­viin puh­elu­ihin.

sanoo.

Keväällä käytiin muun muassa tiukkoja neuvotteluja Alfa Groupin kanssa. Suunnitelman mukaan Finnet myisi Finnet Verkot ja DNA Finlandin sen jälkeen, kun kaikki omistajayhtiöiden toimintaa lankaverkossa palveleva toiminta olisi irrotettu niistä. Kauppa sisältäisi toisin sanoen GSM-liikenteen koko infrastruktuurin sekä asiakaspohjan.

Mutta kuva oli kuitenkin tätä monitahoisempi. Elisa oli edelleen kiinnostunut DNA:sta, ja jälleen uusi kosija – Novator – ilmaantui kilpasille. Novatorin pääomistaja Thor Björgólfsson Islannin johtavasta finanssiperheestä oli edellisvuosina ansainnut suuret rahat mm. Venäjän olut- ja virvoitusjuoma-alalla, ja perheyritys Burðarás oli hiljattain hankkinut suurosuudet ruotsalaisesta Carnegie-investointipankista sekä Finnairista.

Jarmo Leino kertoo, että hän neuvotteli jonkin aikaa "yötä päivää” kaikkien kolmen kanssa: Alfa Groupin, Elisan ja Novatorin. Joskus neuvotteluprosessiin tuli omituisia katkoksia, joiden syyn hän on ymmärtänyt jälkikäteen.

”Kaikki kolme nimittäin neuvottelivat samaan aikaan Saunalahden kanssa, mutta mainitsematta siitä meille finnetiläisille. Ne kokoukset käytiin toisessa asianajotoimistossa Helsingissä”, hän sanoo. Kaikki kolme tunnistivat saman logiikan – nimittäin että DNA ja Saunalahti täydensivät toisiaan – ja pyrkivät ostamaan molemmat yhtiöt ja hyödyntämään niiden synergiat.

Novator iskee

Pelikenttä muuttui 18. toukokuuta. Novatorin ilmoitettiin hankkineen 33,53 prosentin omistusosuuden Saunalahdesta ja jättäneen 250 miljoonan euron tarjouksen koko osakekannasta. Tällöin Elisa ryhtyi kamppailemaan Saunalahdesta Novatorin kanssa, mutta Alfa Group menetti mielenkiintoaan. Saunalahti oli arvokas Elisalle myös ilman DNA:ta, mutta Alfa Groupille Saunalahti ja DNA olivat arvokkaita etupäässä yhdessä.

Novator jätti tarjouksen myös DNA:sta 6. kesäkuuta. Hinta oli vähän Alfa Groupin hintaa alempi, mutta maksuehdot olivat paremmat. JNT:n hallitus keskusteli uudesta tilanteesta kaksi viikkoa myöhemmin ja päätti osaltaan hyväksyä Novatorin tarjouksen.

Novatorilta tuli myöhemmin tarkempi, alempi tarjous, mikä pakotti JNT:n hallituksen kokoontumaan jälleen kerran, 4. heinäkuuta. ”Valitettavasti ei islantilaistenkaan kanssa tunnu olevan helppoa päästä asiaan”, pöytäkirjassa todetaan. Tarjous oli nyt pudotettu 350 miljoonaan euroon, mikä kuitenkin hyväksyttiin. JNT:n pöytäkirjasta: ”Nyt esitetyllä hintatasolla kaupasta syntyy tappiota. Aiemmat laskelmat ovat osoittaneet, että break-even-taso ("omilleen pääsy") on noin 370 miljoonaa euroa.  Toisaalta laskelmat osoittavat, että toiminnan jatkaminen vaatii noin 100 miljoonan euron lisäpanostukset

Jarmo Leino

kolmen seuraavan vuo­den aikana.”

Jarmo Leino: ”Kaikki Novator-kaupan neu­vo­tte­lut olivat val­mi­ita. Enää puuttuivat vain al­le­kirjoitukset. Odo­tin Thor Bjögó­lfss­onin puhe­lin­soi­ttoa, jossa hän vahv­ista­isi kau­pat, ja hän soit­tikin yksityisestä liik­elento­kone­est­aan jos­tain päin maailmaa. Hän ilmo­itti valit­taen, että kau­pat oli­kin tehty Elisan kanssa ja ettei DNA:n osto ollut enää ajankohtainen.”

Saunalahden omistajille tulos oli lottovoitto, hän sanoo. ”Yhtiö oli konkurssikypsä eivätkä omistajat halunneet sijoittaa siihen enempää rahaa. Yhtiöllä oli suuri asiakaskunta, mutta sen ei ollut tarvinnut investoida omaan verkkoon. Nyt asiakaskunta myytiin Elisalle hinnalla, joka minusta tuntui silloin liian korkealta. Jälkeenpäin kävi ilmi, ettei se ollut sitä.”

Uusi strategia all-IP-maailmassa

Odotettavissa oleva DNA-kauppa antoi aihetta miettiä siitä JNT:lle aiheutuvia seurauksia. 15. maaliskuuta hallitus sai Jan-Erik Frostdahlilta taustatietoa tästä. Frostdahl nosti esiin viisi lähtökohtaa:

Lue Jan-Erik Frostdahlin analyysi kokonaisuudessaan tästä! (vain ruotsiksi)

• Matkapuhelinliikenne ei ole tulevaisuudessamme niin tärkeää kuin ajattelimme.
• Riippuvuutemme Finnetista vähenee voimakkaasti.
• JNT-ryhmän (JNT, Multi.fi, Novacall, OFC-Data) merkitys kehitysmahdollisuuksille sitä vastoin kasvaa huomattavasti.
• IP-tekniikka on tekemässä läpimurtoa hyvin nopeaa vauhtia eivätkä vanhat liiketoimintamallit toimi All-IP-maailmassa.

Tämä Avaya-merkkinen puhelin sai parhaan IP-puhelimen palkinnon Interop Conference & Expossa Los Angelesissa v. 2005.

• Samalla IP-tekniikka tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia myös pienelle puhelinyhtiölle, koska vanhoja rakenteita ei enää tarvita.

Frostdahl korosti selvityksessä myös tätä:

Merkittävä osa laajakaista-asiakkaista käyttää tulevaisuudessa VoIP-palveluja (Voice over IP eli äänipuheluja Internet-protokollalla), joita on tarjolla ilmaiseksi Internetin kautta (Skype). Se tarkoittaa, ettei kukaan ansaitse mitenkään merkittävästi rahaa yksityisasiakkaiden VoIP:stä.

Nykyvauhdilla Multi kasvaa lähitulevaisuudessa (2–3 vuodessa) volyymiltaan yhtä suureksi kuin JNT. Toiminta on nykyään täysin riippumatonta Finnetistä, ja ryhmän turbulenttia tilannetta ajatellen se on vahvuus.

Alueen pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kiinnostusta erilaisten IT-palvelujen ostoon sen sijaan, että ne tuottaisivat niitä itse. Suuntaus muodostaa uhan JNT:n omalle toiminnalle, koska ulkopuolinen toimittaja vie pahimmassa tapauksessa mukanaan myös puhelin- ja dataliikenteen.

Usean hyvin nopean kasvun vuoden jälkeen callcenter-alan kehitys oli pysähtynyt, ja itse asiassa Novacallin edellisvuoden liikevaihto oli supistunut. Finnet Oy:ssä valmisteltu rakennemuutos voi pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa tilannetta entisestään. Nyt selvitetään, voitaisiinko yritysostoilla taata Novacallin kasvun jatkuminen.

Yksi johtopäätös oli aivan selvä: JNT:n oli edelleen parannettava tehokkuuttaan. Yhdeksi tähän tähtääväksi toimenpiteeksi nousi asiakasasennusten ulkoistaminen. Tarjoukset pyydettiin Empowerilta ja YIT Primatelilta. Ratkaisu oli selvillä jo toukokuussa. Kuusi JNT:n asentajaa siirtyi YIT Primatelille ja JNT sitoutui ostamaan palvelut yhtiöltä kolmen vuoden ajan.

Nopeasta kehityksestä kertoi myös se, että Multi.fi:n laajakaistaliittymiä myytiin nyt 500 liittymän kuukausivauhtia. Hallitus pani merkille, että TV-lähetysten digiboksi oli noussut joulukaupan suureksi hitiksi v. 2004. Digibokseja arvioitiin nyt olevan Pietarsaarenseudulla 1500–2000 kappaletta.

Multi.fi: Kasvaa niin että natisee

Multi.fi ja Novacall tekivät vielä v. 2004 niin hyvää tulosta, että ne jakoivat osinkoa. Mutta vuodesta 2005 muodostui molemmille koettelemusten vuosi. JNT:n hallituksen keskustelemassa strategiapaperissa Jan-Erik Frostdahl oli pitänyt Multi.fi:n tilannetta valoisana, mutta vain muutamaa päivää myöhemmin Multi.fi:n hallituksen kokouksessa ilmeni, että yhtiössä tarvittiin kiireisiä toimenpiteitä.

Multi.fi:n hallituksessa olivat istuneet jo usean vuoden ajan Jan-Erik Frostdahl, Glenn Häger ja Timo Prittinen, ensin mainittu puheenjohtajana. Nyt he totesivat, että yhtiöön oli saatava vähintään miljoonan euron lisärahoitus kassatilanteen kohentamiseksi.

– JNT takasi puolet summasta – ja sai lisäksi Finnvera-lainaa 250 000 euroa.

JNT:n hallitus totesi, että luottamuksen oso­itta­mi­nen Multi.fi:hin oli ulospäin ääri­mmäi­sen tärk­eää. Yht­iön velk­aantu­mis­aste oli kaik­esta huoli­matta vaati­maton. Mul­ti.fi:n omis­tus­suhteet säil­yivät talo­us­järje­stel­yjen jäl­keen enti­sell­ään eli Glenn Häger oli edelleen pää­omis­taja, mutta ”tiet­enkin JNT:lle tarj­otaan mahdo­llisuus enem­mistön hankki­miseen myöh­emmässä vai­h­e­essa”, näin halli­tuksen pöytä­kir­jan mukaan.

OFC-Data antoi vuoden mittaan aihetta saman­kal­ta­isiin keskusteluihin. Yhtiö tarvitsi lisäpääomaa, ja JNT hallituksen johtopäätökseksi tuli, että JNT:n pitäisi ryh­tyä su­or­aksi omis­taj­aksi, jotta se pystyisi seu­raa­maan yht­iön keh­ity­stä par­emmin. Se tote­ut­ettiin osa­kean­nilla, jonka tulo­ksena JNT:n omist­uso­suudeksi tuli runsaat 30 prose­nttia. Muita omis­tajia olivat Multi.fi sekä Ove ja Kris­tina Fager­holm.

Toisena olennaisena toimenpiteenä JNT ulkoisti IT-toimintonsa OFC-Datalle. Tällä tavoin IT-kapasiteetti olisi koottuna ja paremmin käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten asiakaskontakteissa.

Yhä tiukempaa Novacallissa

Myös Novacallissa tilanne siis kiristyi vuonna 2005. Alusta asti oli ollut selvää, ettei callcenter-toiminta olisi helppoa bisnestä, ja asiakkaat

oppivat pian tinkimisen taidon. Aitoa kilpailua vaikeutti lisäksi se, että callcenter-yritykset syntyivät ja kasvoivat usein erilaisten julkisten tukimuotojen avulla.

Kannattavuusvaikeudet loivat pohjaa yritys­kaupoille, ja useita isoja kauppoja teh­tiin­kin vuoden kulu­essa. Huhti­kuussa Nova­call osti 118-pal­velun ja Int­er­netin puh­elin­palv­elun Oulun Puh­eli­melta ja per­usti sitä var­ten yksikön Oul­uun. Solmi­ttiin sopi­mus, jonka mukaan Oul­un Puhe­lin käyt­täisi Nova­callin asia­kas­palvelua.

Kesäkuussa ruotsalainen Eniro osti num­ero­tied­uste­lutoi­minnan Kymen Puhel­imelta, Län­nen Puheli­melta ja Nova­cal­lilta. Enir­olla oli jo ent­uude­staan val­ta­kun­nal­linen numero­tiedu­stelu­palvelu, ja se hoiti muun muassa Eli­san asiak­kai­den num­ero­tied­uste­lua suur­essa osa­ssa maata. Näin oll­en JNT:n asiak­kaille vast­asi tämän jäl­keen Eni­ro heidän soitta­essaan 118:aan.

Peter Lönnbäck erosi toimitusjohtajan tehtävästä v. 2005, ja hänen seuraajakseen tuli Tommy Wikman.

Kytkykauppa sallitaan

Vuoden mittaan keskusteltiin vilkkaasti kytkykaupasta eli matkapuhelinten ja liittymien myymisestä samassa paketissa. Kytkykauppaa käytiin useimmissa maissa, mutta Suomessa se

Marjukka Karttunen.

Leena Luhtanen.

oli kiellettyä. Asiakkaalle ei siis voinut myydä määräaikaista liittymää ja sisällyttää siihen ilmaista matkapuhelinta (joka käytännössä tarkoitti sitä, että matkapuhelimen hinta rahoitettiin liittymästä perityillä kustannuksilla).

Suomen teleyhtiöt olivat 1990-luvulla itse toivoneet kytkykaupan kieltämistä, mutta supertiukan kilpailun ja asiakkaiden jatkuvien operaattorivaihdosten jälkeen ne halusivatkin nyt muutosta. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen kommentoi huhtikuussa asiaa Marjukka Karttusen tekemän eduskunta­kysy­myksen jälkeen.

”Kun kielto otettiin lainsäädäntöön, tarkoitus oli edistää matkaviestinnän kilpailua. Kiellolla oli hyvin positiivinen vaikutus, 1990-luvun

lopulla Suomessa oli maai­lman kork­ein matka­puhelin­tiheys." Nyt oli kuit­enkin ilma­ant­unut uusi tek­ijä, Leena Luht­anen tot­esi: 3G-pa­lve­lut. Se as­et­ti ki­el­lon uut­een val­oon, ja Luht­anen esi­tti kolm­annen suku­pol­ven matka­puhel­inten vapauttamista kytky­kauppa­kiel­losta.

Tämä lakimuutos toteutettiinkin huhtikuussa 2006. Jos muutos tuottaisi hyviä tuloksia, kiellon poistamista myös muista matkapuhelimista voitaisiin harkita.

Vuoden 3G-trendejä

Elisa ja TeliaSonera laajensivat 3G-verkkojaan vuoden mittaan useimmille suurehkoille paikkakunnille Suomessa. Finnetin 3G-avajaiset olivat 19. joulukuuta 2005, jolloin 3G-verkko käynnistettiin Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Kaikki Suomen suurehkot kaupungit – mukaan luettuna Pietarsaari – liitettäisiin verkkoon vuoden 2006 aikana, sanottiin.

Neljäs 3G-kilpailija, Tele2, hävisi kuvioista kesäkuussa 2005, kun sen lisenssi peruttiin, koska yhtiö ei ollut toteuttanut lupauksiaan.

Yhä useampia 3G-pohjaisia sovelluksia alkoi ilmestyä. Puolisen tusinaa toimijaa aloitti esimerkiksi yhteistyön pilottihankkeessa, jossa pyrittiin tuomaan TV matkapuhelimiin pääkaupunkiseudulla. Elisa toi markkinoille s-postin Vodafonen push-tekniikalla; sähköposti hakeutui siis automaattisesti matkapuhelimeen eikä sitä tarvinnut ladata erikseen.

Keväällä Finnetin eteen ilmaantui vieläkin isompi asia, johon täytyi ottaa kantaa. Viest­intä­vira­sto tarj­osi NMT­450:n lakkau­tetun ver­kon taajuus­kaistaa digita­aliseen langat­tomaan laaja­kaista­liikente­eseen. Mutta enää kaup­paa ei käy­täisi kauneus­kilpai­luna vaan huuto­kauppana.

Tarvittiinko Suomeen todella lisää mobiili­vies­tin­täver­kkoja? 450 MHz-kaist­ataaju­uksien etu­na on niid­en ylivo­imainen kan­tama verrat­tuna suure­mpiin taaju­uksiin, jo­issa mm. 3G-ver­kot toim­ivat. 450 MHz:n kaist­alla pys­tyy katta­maan koko maan muut­amalla tukia­sem­alla, mikä on kiinnos­tavaa var­sin haja-asutu­salue­iden kann­alta. Ja juuri ne alue­ethan olivat Finn­etin erikois­alaa.

Finnet päätti ilmoittaa olevansa kiinnostunut. Laskelmat osoittivat, että se tarkoittaisi Finnetin osalta 47 miljoonan euron investointeja vuosina 2006–2007. Yhteistyötä luonnosteltiin Ylen tytäryhtiön Digitan kanssa. Tarkoituksena oli alentaa kustannuksia Digitan lähetinverkon yhteiskäytöllä.

Kisaan lähti seitsemän kilpailijaa; voittajaksi nousi Digita, mutta pelkästään omana yhtiönään eikä siis Finnetin yhteistyökumppanina. Tekniikan ihmiset panivat merkille, että Digita

SATA-kiintolevyn virtakaapeli. Useimmissa nyky­päi­vän tietokoneissa on SATA-kiintolevy, joka ko­rv­asi huo­matta­vasti hita­amman ATA/IDE-mal­lin vuo­den 2005 tien­oilla. Nyky­ist­en SATA-kiin­to­lev­yjen siirt­onop­eus voi olla jopa 6 Gbps.

lähti soveltamaan testaamatonta Flash OFDM –laajakaistatekniikkaa. Pystyisikö se todella lunastamaan lupauksensa?

Wimax tuli Suomeen v. 2005, ensimmäisenä PPO:n johdolla Ylivieskassa. Viitisentoista operaattoria otti sen käyttöön lähinnä haja-asutusseudulla Pohjois-Suomessa.

Panostus kuituun ja VoIP:iin

Syyskuussa JNT pani merkille kaapeli-TV-verkon vikailmoitusten lisääntyneen. Sisäinen selvitys näytti viittaavan syyksi asentajien ulkoistamista Empoweriin, jonka JNT oli toteuttanut v. 2003. Empowerilta ”puuttuu tietyssä määrin osaamista”, sanottiin ja lisäksi Empowerin katsottiin jakavan resursseja väärin. JNT:llä oli enää kaksi työntekijää kaapeli-TV-puolella, suunnittelutyö mukaan luettuna.

Päätettiin käynnistää hanke, jossa kaapeli-TV-verkko saneerattaisiin vuoteen 2007 men­ne­ssä. Sen tärkeänä osasena oli vanhan kaa­pe­lin korva­aminen kuid­ulla. Toimen­piteen puol­esta puhui moni peru­ste, esime­rkiksi että loppu­käy­t­täj­älle saakka vede­tty kuitu mah­dolli­st­aisi ai­v­an eri luo­kan tieto­liiken­teen kuin mih­in ADSL pys­tyi. Ja siitä ol­isi merki­ttävää hyötyä myös Mul­ti.fi:lle.

Jan-Erik Frostdahl oli strategiapaperissaan pessimistisesti pitänyt kannattavaa puhelin­toim­intaa mahdot­tomana tule­vaisu­ud­essa VoIP:n tak­ia. Tätä asiaa analy­soi­tiin sit­ten perus­teelli­semmin vuo­den 2005 aikana.

JNT oli tosiasiassa alkanut tarjota Vo­IP-palv­eluja jo v. 2004, siis kytket­tynä yritys­vaih­teisiin. Ne oli­vat sekä perint­eisiä vaiht­eita, joi­ssa oli ’VoIP-li­suke’, että VoIP-palve­limia ja nii­hin kuulu­via media gate­ways –lait­teita (signa­alien konve­rtointiin puhelin­verk­oista ja puhe­lin­verkk­oihin). Vuo­nna 2005 JNT pys­tyi jälkimmäi­sellä

vaihto­ehdo­lla tuo­maan mark­kinoille jae­tun hajau­tetun VoIP-palv­elun yrityk­sille, mitä voi­daan pitää JNT:n ensi­mmäisenä pilvi­palveluna.

Vuonna 2005 käynnistettiin tavoitettavuuden hallintajärjestelmää koskenut yhteistyö ruotsalaisen Netwisen kanssa. Asia oli kiinnostava etenkin Novacallille, joka otti vuoden mittaan käyttöön JNT:n toimittaman valtakunnallisen ratkaisun tavoitettavuuden hallintapalveluihinsa.

Seuraavaksi Finnetiltä saapui kysely, jossa tiedusteltiin JNT:n kiinnostusta tarjota yksityisasiakkaille VoIP-liittymiä ADSL:n kautta Vaasan Läänin Puhelimen välityksellä. JNT kieltäytyi perustelunaan, että se mieluummin kehitti VoIP-palveluja omalla alustallaan. Siihen oli resursseja talon sisällä. Aikataulu lyötiin lukkoon: JNT toisi yksityisasiakkaiden VoIP-palvelun markkinoille maaliskuussa 2006.

IP-puheluihin panostamiseen kannusti myös se, etteivät ne olleet sidottu maantieteellisiin esteisiin. JNT pystyisi toisin sanoen toimittamaan puhelupalveluja VoIP:n avulla myös Soneran alueilla.

Väinö Communicationsin JNT:tä vastaan nosta­mal­la jutulla oli periaatteellista merkitystä, ja kor­ke­in oi­k­eus ot­ti sen siksi käsiteltäväkseen. Tässä oikeussali.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Korkein oikeus antoi marraskuussa viimein ratkaisunsa asiassa, jonka Väinö Commun­ica­tions oli vienyt käräjäoikeuteen v. 2002. Ratkaisu oli kokonaisuutena pettymys JNT:lle. Kiista koski

Oikeusneuvos, kilpailuviraston aiempi puheenjohtaja Mikko Tulokas ilmoitti eriävän mielipiteen korkeimman oikeuden ratkaisuun.

yhtiöjärjestyksen kuutta pykälää ja niistä viidessä (§ 3, 4, 5, 8 ja 20) korkein oikeus asettui Väinö Communicationsin kannalle. Vain pykälässä 6, joka kuvasi yhtiön varojen jakoa, asia tuomittiin JNT:n eduksi.

Näin ollen hovioikeuden määräämä kyseisten pykälien tilapäinen täytäntöönpanokielto säilyi voimassa.

Korkein oikeus ei kuitenkaan ollut kaikissa yksityiskohdissa yksimielinen. Eriä­vän mie­li­pit­ee­nsä esitt­änyt oik­eus­neu­vos Tulo­kas ant­oi lausu­nnon, joka on sitee­raa­misen arvo­inen. Se ko­ski luna­stus­velvol­lisu­utta si­ten kuin sitä kuva­taan yht­iöjärjes­ty­ksen 20. pykä­lässä.

”JNT:n keskeinen toiminta kattaa paikallis­ten te­le­palv­elu­jen tuot­tam­isen osa­kas­asiak­kail­leen edulli­seen hin­taan. Yht­iö muis­tut­taa täten osuus­kun­taa, jonka tark­oitu­ksena on palv­ella jäsen­tensä tarp­eita. Osak­keet ovat levi­nneet laaj­alle ken­tälle. Var­sin väh­äinen osake­omi­stus voi käy­tännö­ssä riit­tää halli­tsevan ase­man hankki­mi­seen yht­iössä ja sen toim­inta­peri­aatt­eiden muutta­miseen.

Pyrkiminen suojautumaan yhtiön valtaamiselta ja sen toimintaperiaatteiden muuttamiselta voi olla ymmärrettävä ja hyväksyttävä tavoite. Samoin on hyväksyttävää yrittää turvata kaikkien osakkaiden oikeus samaan kauppahintaan yhtiön myynnissä.”

Tulokas katsoi tätä taustaa vasten 20. pykälän määräykset yleisesti katsottuna asian­mukai­siksi. Pykälän mukaan vähintään 10 pro­sen­tin ääni­oik­euden hankk­inut oli vel­volli­nen mui­den vaati­muk­sesta luna­sta­maan mui­den osak­kaiden osa­kkeet yht­iöjär­jesty­ksessä määrättyyn hin­taan. Ongel­mana JNT:n tapauk­sessa oli se, että yhtiö­järjes­tyksen muu­tos oli teh­ty sen jäl­keen, kun Väinö Com­mun­icat­ions oli osta­nut yht­iöstä merk­ittävän vähemmi­stö­osuuden. Yht­iöjärje­styksen muutt­amiseen olisi sen vuo­ksi tar­vittu yhtiön hyväksyntä.

Nyt siis täytyi laatia ehdotus JNT:n uudeksi yhtiöjärjestykseksi. Muutakin järjestettävää oli: toimeenpanna uusi osakeanti 150 vuokra­liit­tymän haltijalle, jotka olivat mak­san­eet merkin­tähinnan pääs­täkseen osa­kkeen­omist­ajiksi; rekis­teröidä osakk­eita vuos­ina 2001–2002 ostaneet 92 osakkeenomistajaa sekä toteuttaa uudelleen aikanaan keskeytynyt vanhojen osakekirjojen korvaaminen uusilla.

Näitä asioita hoitanut Maria Höglund totesi hallitukselle, ettei tämäntyyppisiä asioita enää tulle jatkossa vireille, koska uusia osakkeita ei enää tuotu markkinoille. Sitä vastoin pitäisi valmistautua siihen, että jotkut osakkeenomistajat, jotka olivat pitäneet osakkeitaan ’pöytälaatikossa’, haluaisivat nyt myydä ne. Siksi olisi syytä miettiä Novasecin roolia tulevaisuudessa JNT:n omistajana. Novasec omisti 354 osaketta (noin 2,5 %) ja osti osakkeita 25–35 kappaleen kuukausivauhtia.

JNT:n hallintoneuvosto sai toukokuun 2005 yhtiökokouksessa uuden puheenjohtajan. Ehdokkaina olivat Gun Kapténs ja Gösta Willman. Äänet menivät vaalissa tasan, mutta arpa suosi Gun Kapténsia.

Taistelu DNA:sta jatkuu

Miten DNA:n kävisi? Yksikään vuoden alkupuoliskon ehdotuksista ei ollut johtanut tulokseen, vaikka yhtiötä kaupattiin alehintaan.

”Novatorin ’ein’ jälkeen vallitsi hetken hämmennys, mutta sitten käynnistimme uudelleen keskustelut Elisan ja TDC:n kanssa ja elokuussa aloitimme keskustelut myös TeliaSoneran kanssa”, Jarmo Leino kertoo. Samalla laadittiin matkapuhelutoiminnan

Vuoden 2005 yhtiökokous valitsi Luodon kun­nan­joh­taja Gun Kapténsin JNT:n hal­lin­to­neu­vos­ton puheen­joh­tajaksi. Hän oli si­inä omi­nais­uud­essa use­in läsnä JNT:n hal­li­tuk­sen kok­ouk­sissa.

yksityiskohtainen tehostamissuunnitelma. Kaikki tarvittavat resurssit kansallisen mobiilioperaattorin kustannustehokkaaseen toimintaan, infrastruktuuri mukaan lukien, olisi keskitettävä yhteen organisaatioon. Riippumatta siitä miten myyntiasiassa kävisi, DNA samoin kuin emoyhtiö Finnet oli saatava kannattaviksi.

Tämä oli tilanne, kun Finnetin hallituksen puheenjohtaja Risto Siivola soitti Jan-Erik Frostdahlille 31. elokuuta. Voisiko hän toteuttaa saneerausohjelman? Tarvittiin joku, jolla oli kovemmat otteet kuin Matti Makkosella. Siivola halusi vastauksen heti, ja vaatimuksena oli, että

Risto Siivola, Oulun Puhelimen pitkäaikainen toi­mi­tus­joht­aja ja mm. DNA:n hallituksen puheen­joh­taja 2003–2010, soitti Jan-Erik Frostdahlille 31. elokuuta 2005.

Frostdahl aloittaisi uudessa tehtävässä seuraavana päivänä. Frostdahl lähti nyt kolmatta kertaa Helsinkiin järjestämään Finnetin toimintaa ja astui yhtiön toimitusjohtajaksi 1. syyskuuta. JNT:n vt. toimitusjohtajana Frostdahlin poissaolon aikana oli Stefan Skytte.

Finnetin omistajat kokoontuivat 13. syyskuuta Helsinkiin jälleen keskustelemaan tilanteesta. Pöydällä oli jälleen alustava tarjous DNA:sta, nimittäin TeliaSoneralta, ja se oli peräti 425 miljoonaa euroa. Mutta TeliaSonera oli samalla ongelmallinen ehdokas. Sehän oli arkkivihollinen, ja  kilpailuviranomaiset

JNT:lle v. 1998 palkattu myyntijohtaja Stefan Skytte nimitettiin syyskuussa 2005 vt. toimitusjohtajaksi Jan-Erik Frostdahlin poissaolon ajaksi.

todennäköisesti esittäisivät ehtoja kaupalle. Paikallisille yhtiöillekään ei olisi eduksi, jos omalle perinteiselle toimialueelle ilmaantuisi näin vahva kilpailija.

Saneeraussuunnitelma DNA:n saamiseksi kuntoon sai omistajien näennäisen tuen, mutta eriävät näkemykset saneerauksen toimeen­pan­osta olivat pahaenteisiä. Suunn­itel­man olen­naisen osan muod­osti menet­tely, jossa Fin­ne­tin omis­taja­yht­iöt siir­täisivät DNA:lle appo­rttijärjes­telynä paik­alli­sesti rak­enta­mansa, mak­sua vast­aan yllä­pitäm­änsä  matka­puhe­lu­infra­struk­tu­ur­in.  Mutta yksi omis­taja­ryh­mä ei hyvä­ksy­nyt tä­tä va­an hal­usi pitää kii­nni vanh­asta järj­estel­mästä.

Jan-Erik Frostdahl ei palkattuna toimitus­joht­aj­ana periaatteessa osallistunut omi­staja­kes­kus­telu­ihin, mutta hänen työtään ei tie­ten­kään tehnyt helpommaksi se, että se piti teh­dä her­hiläispesässä. Hallituksen kokoukset oli­vat syk­syn mittaan myrskyisiä. Yleensä kokoukset pidettiin Fin­netin tilo­issa Sine­bry­chof­fin­kad­ulla huoneessa, jota ale­tt­iin kut­sua käärmeiden luol­aksi. Lähest­ulkoon joka asia­sta äänes­tett­iin. ”Sell­ais­takin tapah­tui, että äänes­tet­tiin esi­merk­iksi siitä, oli­ko toim­itus­joh­taja muot­oillut edel­lisen kok­ou­ksen pöy­tä­kir­jaan oik­ealla tava­lla sill­oin esit­etyt eri­ävät mie­lipit­eet.”

”Meno oli kuin pahimmassakin kun­nan­val­tuu­ston kokouksessa. Pitkästä kunna­llis­poli­tii­kan kok­emuk­sestani oli pal­jon hyötyä”, Frostdahl kommentoi.

Jarmo Leinon palopuhe

Lokakuussa pidettiin kaksi ylimääräistä yhtiökokousta, ja niissä enemmistö onnistui torjumaan hallituksen esityksen Finnetin osakepääoman korottamisesta ja DNA:ta koskevien vanhojen sopimusten muuttamisesta. Marraskuun 30. päivänä pidettiin jälleen ylimääräinen yhtiökokous, ja Jarmo Leino piti siellä todellisen palopuheen. Hän viittasi siihen, että TeliaSoneran kanssa käydyt neuvottelut oli nyt lopullisesti haudattu.

”Tämän olisi luullut puhdistavan ilmaa ja lisäävän halua järkiperäisen ratkaisun löytämiseksi Finnetin pelastamiseksi, mutta tosiasiassa näyttääkin käyneen juuri päinvastoin. Finnet on tällä hetkellä täysin kykenemätön tekemään yhtiön edun kannalta välttämättömiä päätöksiä. Usein kuultu hokema siitä, että tiukan paikan tullen yksimielisyys kyllä löytyy, on täyttä hölynpölyä. Tosiasiassa olemme hallitse­matto­massa kaaoksessa.”

Kaunistelematta näyttää sitä, että nyt on kysymys tosiasiassa valtapelistä, Leino jatkoi. Sellainen kuuluu toki liiketoimintaan, ”mutta tämä leikki maksaa meille todella paljon”. Hän halusi edelleen kuitenkin uskoa, että tarinalle voisi olla jollain konstilla onnellinen loppu. ”Vain voimavarat yhdistämällä meillä on mahd­olli­suus pärjätä suurempien pelureiden jou­ko­ssa. Vain siten Finnet-ryhmänä voi pysyä hengissä.”

Leino ilmoitti, että hänen johtamansa Lännen Puhelin oli suuromistajana vaarassa menettää ehkä kaikkein eniten. Hän saattoi ajatella mahdollisuutta, jossa Lännen Puhelin myisi Finnet-omistuksensa muille omistajille käyvällä hinnalla. Tai vaihtoehtoisesti ostaa nyt erimieliset yhtiöt. ”Lyhyesti sanottuna, mikä tahansa pelkästään liiketaloudellisiin syihin perustuva ratkaisu kelpaa Lännen Puhelimelle.”

Tässä kokouksessa osakepääoman korotusesitys apporttimenettelynä sai

TeliaSonera jätti alustavan tarjouksen DNA:sta syk­syllä 2005, mutta se oli nappi­kauppaa ver­rat­tu­na yht­iön mui­hin sen­aikai­siin lii­ke­toi­mi­in. Tel­ia­Son­era esi­merk­iksi kas­vat­ti Turk­cell­in omis­tus­osuu­tensa 37,3 pros­enti­sta 64,3 pros­entt­iin toi­sen pää­omis­taj­an, Çuku­rova Gro­upin, kan­ssa teke­mällään kaup­alla. Turk­cell oli 25 mil­joo­nalla asia­kkaa­llaan Tur­kin markk­inajoh­taja. Kaup­paan liit­tyvä kiista Çuku­ro­van pää­miehen Meh­met Emin Kara­meh­metin (kuva­ssa) kan­ssa on edell­een v. 2013 jur­idi­ses­ti rat­kais­ematta.

enemmistön taakseen. Kysyä kuitenkin sopi, missä määrin kaikki omistajat myös noudattaisivat päätöstä.

Tilanne on vakava. Finnetin konsernijohtaja ja DNA:n toimitusjohtaja Jan-Erik Frostdahl irtisanoi emoyhtiöstä kaikki paitsi itsensä.

Frostdahl yksin jäljellä

Oululainen Kaleva-lehti haastatteli Jan-Erik Frostdahlia joulukuun puolivälissä. Frostdahlin viestitti, että DNA Finland saavuttaisi kannattavuuden v. 2006 ja sen jälkeen olisi vakaa toimija Suomen mobiilimarkkinoilla.

500 000 tilaajan asiakaspohjan oli aluksi arvioitu riittävän kannattavuuden saav­utta­mi­seen. Supertiukan kilpailun vuoksi luk­ua oli jou­duttu nosta­maan, mutta nyt yht­iöllä oli 760 000 omaa asi­akasta ja se toimi li­säksi 70 000 muun palv­elu­oper­aatto­rina. Kan­natta­vuus­rajaksi ennus­tet­tiin 900 000 asia­kasta”, sanoi Frost­dahl, jota eräs lehti kuvasi ”var­sin tiu­kak­si saneera­ajaksi”. DNA:sta ja sitä ympäröivästä yritys­ryhmästä olt­iin siivoa­massa kaikki tarp­eeton pois. Esi­mer­kiksi holding­yhtiö Fin­net Oy:ssä oli jäljellä enää vain yksi työn­tekijä, Frostdahl itse.

90 työntekijää oli irtisanottu, 160 ulkoistettu ja loput siirretty Finnetin tytäryhtiöihin DNA Fin­lan­diin, Finnet Carrie­riin ja Finnet Logi­stii­kkaan, joi­den työvoi­maksi arvioi­tiin jatko­saneer­auksen jäl­keen yllä­maini­tussa järjes­tyks­essä enin­tään 130–140, 50 ja 5 työn­tekijää.

DNA viettäisi pian 5-vuotisjuhlaansa, mutta yhtiö ei ollut vielä esitellyt yhtään plus-me­rk­ki­stä tilinpäätöstä, artikkelissa tode­taan. Itse asiassa yhtiö oli v. 2005 tekemässä 30 mil­joo­nan euron tappiota. Frostdahl oli silti vak­uuttu­nut, että yhtiö olisi kannattava seu­raa­vana vuonna. 3G-pohjaiset kaupat olivat juuri kehittymässä ja kasvamassa, ja kytkykauppakiellon poistaminen tarjosi uusia mahdollisuuksia.

JNT jälleen tienhaarassa

JNT:lle tilanne oli tietenkin erikoinen – toimitusjohtaja oli lainassa Finnetillä ja DNA:lla nyt kolmatta kertaa. Joka tapauksessa se tarjosi mahdollisuuden ensikäden tietoon monissa asioissa, ja 20. joulukuuta hallituksen kokous toteutettiin sähköpostitse ja puhelimitse.

Asialistan ainoana kohtana oli JNT:n kannanotto osakassopimusluonnokseen, jonka olivat laatineet Finnetin suuret yhtiöt eli Oulun Puhelin, Kuopion Puhelin, Päijät-Hämeen Puhelin, Lännen Puhelin ja Satakunnan Puhelin sekä pienemmät yhtiöt Lohjan Puhelin ja Iisalmen Puhelin. Luonnosta käsiteltäisiin yhteisessä kokouksessa seuraavana päivänä.

Luonnoksessa sanotaan, että Finnetin taloustilanteesta oli annettu paras mahdollinen tieto syksyn ylimääräisissä yhtiökokouksissa ja että omistajat olivat yksimielisiä Finnet-yhtiöiden saneerauksen ehdottomasta välttämättömyydestä.  Siitä miten se toteutettaisiin, ei sitä vastoin ollut päästy yksimielisyyteen. Jarruttajat olivat viime aikoina jopa kieltäytyneet osallistumasta kokouksiin. Yllä mainitut yhtiöt ilmoittivat nyt tätä taustaa vasten toteuttavansa tarvittavat toimenpiteet yksipuolisesti.

Jan-Erik Frostdahl kuvasi asiaa näin:

”Omistajien kesken nykyään vallitsevan syvän epäluottamuksen vuoksi kaikki Finnet Oy:tä koskevat päätökset, joilla on vähäisintäkään kosketuspintaa omistajayhtiöiden kanssa, ovat pysähtyneet. On selvää, että se muodostaa uhan koko konsernin tulevaisuudelle ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että meidän on pakko hakeutua velkasaneeraukseen, jotta voimme sitä kautta pakottaa tekemään tarpeelliset päätökset. Minun nähdäkseni velkasaneerausmenettelyllä olisi katastrofaaliset seuraukset, ja joka tapauksessa se pakoittaisi tekemään merkittävän alaskirjauksen JNT:n omistamien Finnet Oy:n osakkeiden arvoon.”

Jos saneerausohjelma sitä vastoin pystyttäisiin toteuttamaan kaikilta osin, tilanne näyttäisi toiselta. Tämän ’Gordionin solmun’ avaamiseksi suuromistajat, poikkeuksina Vaasan Läänin Puhelin VLP ja Pohjanmaan puhelinosuuskunta PPO, olivat päättäneet solmia luonnostellun osakassopimuksen, joka tarjosi säännöt sille, miten tarvittavien päätösten saamiseksi olisi toimittava. Frostdahl suositteli JNT:lle sopimukseen osallistumista seuraavin lisäperusteluin:

• Toimintani Finnet Oy:n toimitusjohtajana on jo nyt johtanut siihen, että JNT yleisesti ja allekirjoittanut erityisesti leimataan kuuluviksi isojen leiriin.

yrityksessä, jolla on yhteyksiä myös Facebookin ja LinkedInin syntyyn. YouTuben lähtökohtana oli, että se tarjoaisi ilmaispalveluja ilman ulkopuolista rahoitusapua, mutta se muuttui marraskuussa 2005 pääomasijoitusyhtiö Sequoia Capitalin tehtyä ensimmäisen investointinsa YouTubeen.

YouTube kasvoi sen jälkeen räjähdysmäisesti. Google osti YouTuben marraskuussa 2006 kaikkiaan 1,65 miljardilla dollarilla.

Vuonna 2005 myös Skypen perustajat Niklas Zennström ja Janus Friis nousivat miljardööreiksi. Amerikkalainen eBay osti Skypen syyskuussa 2,6 miljardilla dollarilla plus yhtiön tulevien vuosien talouskehitykseen kytketyllä summalla.

Marian galleria: Kenneth Palm

”Tekniikasta kiinnostunut ja kunnian­himo­inen puhelinalan erikois­mies.”

Marian galleria: Thomas Nordström

”Taitava ohjelmoija, joka näkee nopeasti niin kokonaisuudet kuin yksityis­kohdatkin.”

Marian galleria: Jonas Riska

”Toiminnan mies joka tarttuu asioihin ja saa ne tapahtumaan. Huolehtii perusinfrastruktuurin toiminnasta.”