TULEVAISUUS ON NYT

Vu­on­na 2012 JNT juh­li 125. syn­tymäpä­ivään­sä. Vu­o­si­kertomus mai­nit­see to­ki juhla­vu­o­den, mut­ta mu­u­ten vu­o­si­kertomus on sil­mi­in­pi­stävän saman­kal­tai­nen edel­lis­vu­o­ti­si­in ver­rat­tu­na. JNT:n oli nosta­nut ase­mi­aan lä­hes ka­i­kil­la to­i­min­tan­sa osa-alu­eil­la. Yhä useam­mat asi­ak­kaat käyt­tivät JNT:n pal­velu­i­ta, mark­ki­na­o­su­u­det kas­vo­i­vat, tek­ni­ik­kaa oli pä­i­vi­tet­ty ja kui­tu­verk­koa laa­jen­net­tu. JNT:n li­i­ke­vaihto oli en­nä­tys­su­u­ri ja kan­nattavu­us hy­vä, mikä loi mah­dol­li­su­uksia hu­o­matta­vi­in in­ve­sto­in­te­i­hin kui­tur­a­ken­ta­mi­ses­sa ja mah­dol­listi myös jat­ko­pa­nostuksia tu­le­vai­su­u­des­sa.

Haas­te­i­ta on lu­on­nol­li­sesti pal­jon, ja Ma­ria Höglund to­te­si: ”Ala on vo­i­mak­kaas­sa mu­u­to­sti­las­sa, jol­lo­in van­ho­ja li­i­ke­mal­le­ja kä­si­tel­lään uu­del­leen. Myös uu­det tek­ni­i­kat ja pal­velut vaik­utta­vat asi­ak­ka­i­den ar­keen ja alan ra­ken­te­i­si­in. [...] Jot­ta py­stym­me na­vi­go­i­maan oi­ke­in ka­i­ken tä­män keskel­lä, tar­vi­taan tasa­pu­o­li­sesti se­kä no­pei­ta päätöksiä et­tä pit­käjän­te­i­syyt­tä. On keski­tyt­tävä olen­nai­seen, mu­is­tetta­va tehtäväm­me...”

Hän nosti esi­in tren­din, jos­sa yhä useam­mat ovat jat­ku­vas­ti ver­kos­sa. Yri­tyk­sis­sä ja ko­deis­sa on yhä enem­män älyk­kä­i­tä lait­te­i­ta, mikä hämärsi ki­in­te­i­den ja mo­bi­i­li­en li­it­ty­mi­en se­kä lai­te­tyyp­pi­en ja pal­velu­i­den ra­jo­ja: TV- lait­te­is­sa on In­ter­net-in­teg­ro­in­ti, ta­ble­tit yh­di­stävät pu­helin­ten, ti­e­to­ko­nei­den ja te­le­vi­sio­i­den omi­nai­su­uksia, äly­pu­he­li­mis­sa on mo­nia er­i­lai­sia

lait­te­istomyyn­ti kas­voi 9 pro­sent­tia.

Kui­tu­a­si­ak­ka­i­den määrä li­sään­tyi edel­leen no­pe­asti. Vu­o­den lo­pus­sa 52 pro­sen­til­la ka­i­kis­ta JNT:n verk­koon ku­u­lu­vis­ta ko­ti­ta­louksista oli ki­in­te­i­stös­sään kui­tu­li­it­tymä. 39 pro­sent­tia laa­ja­ka­i­sta­li­it­ty­mi­stä to­teu­tet­ti­in kuidun avul­la. Vu­o­den ai­ka­na to­i­mi­tet­ti­in yhä enem­män ka­pa­si­te­et­tia muil­le ope­raat­to­reil­le, lä­hinnä li­ik­ku­van laa­ja­ka­is­tan to­i­mit­ta­mis­ta varten.

KU­O­LE­VIA MO­BI­I­LI­TEK­NI­I­KO­I­TA

Ka­i­kil­la ei su­ju­nut asi­at yhtä hy­vin ku­in JNT:llä. Jat­ko­kertomus me­ne­sty­vän 450 MHz-ka­is­tan lu­o­mi­sek­si saavut­ti vu­o­den 2012 lo­pus­sa pis­teen, jos­sa sur­kea Flash ODFM -tek­ni­ik­ka vo­i­ti­in vi­i­me­in vaih­taa CD­MA:han. Se oli kan­sa­in­väli­sesti ha­vaittu hy­väk­si, mut­ta Su­o­mes­sa se oli uut­ta.

Tä­män­kal­tai­nen tek­ni­i­kan­vaihto oli har­vi­nais­ta, ja ala seu­ra­si­kin si­tä ute­li­aa­na. Ka­i­kil­le asi­ak­ka­il­le lä­he­tet­ti­in uu­det CD­MA-mo­de­e­mit en­nen vaih­d­os­ta, ja kah­den vi­i­kon ajan 20. mar­ras­ku­u­ta – 3. jou­lu­ku­u­ta nä­i­tä kah­ta jär­jes­tel­mää käy­tet­ti­in rin­nan, minkä jäl­keen Flash-tek­ni­ik­ka otet­ti­in käyttöön 4. jou­lu­ku­u­ta vas­tai­se­na yönä. ”Nyt vi­i­me­in on tul­lut het­ki, jol­lo­in pu­heis­ta tu­lee tot­ta ja Da­ta­ma nostaa @450-pal­velun ta­soa ko­ko maas­sa”, vt. to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Le­e­na Kau­nisto ju­listi.

Tä­män­ta­pai­set ju­listuk­set ku­u­lu­vat to­i­mi­tu­sjoh­ta­jan roo­li­in, mut­ta to­del­li­su­us oli tyly. Vi­es­tin­tä­vi­ras­tol­le al­koi saa­pua il­moi­tuksia

an­ten­ni­a­sen­ta­jia ja loppukäyt­tä­jiä.

Vu­o­teen 2013 si­ir­ryt­tä­es­sä vir­he­di­a­gnoo­si oli edel­leen epä­sel­vä. Lu­mi­sa­de ai­heut­taa jos­kus hä­i­ri­ö­i­tä TV-lä­he­tys­ten vas­taa­not­toon, ja tu­o­hon vu­o­de­nai­kaan lu­mi­sa­de ei ol­lut har­vi­nais­ta. ”Mut­ta laa­ja­ka­istai­nen 450- verk­ko voi myös ai­heut­taa hä­i­ri­ö­i­tä, jos ver­kon tu­ki­a­se­ma si­jait­see lä­hel­lä TV- sig­naa­li­en vas­taa­not­to­paik­kaa, jos TV- lä­he­tin si­jait­see kau­ka­na ja jos TV- vas­taa­no­ton an­ten­ni on su­un­nat­tu 450- ver­kon tu­ki­a­se­maa koh­ti. Jos li­säk­si TV:n vas­taa­not­to­jär­jes­tel­mään on kyt­ket­ty laa­ja­ka­ista­va­hvistin, TV-ku­va voi ka­do­ta lä­hel­lä si­jait­se­van tu­ki­a­se­man vo­i­mak­kaan sig­naa­lin vu­ok­si.”

Myös Wi­max­in näky­mät oli­vat nyt syn­kät. Useim­mat ope­raat­to­rit il­mai­si­vat enem­män tai vä­hem­män sel­keästi ai­ko­van­sa poistaa Wi­max- tek­ni­i­kan käytö­stä. Tek­ni­ik­ka oli van­hen­tu­nut eikä va­ra­o­sia enää saa­nut. Tu­ki­a­se­mia oli jo pu­ret­tu. YLEn ra­por­tis­sa Han­nu Väänä­nen, Sa­von­lin­nan en­ti­sen pu­he­linyh­tiön, nyky­i­sen Blue La­ke Com­mu­ni­ca­tions­in ke­hi­ty­sjoh­ta­ja se­lit­ti, et­tei Wi­max­in ym­pä­ril­le ol­lut ko­skaan ke­hitet­ty ’eko­syste­e­miä’. Re­por­taa­sis­sa to­det­ti­in EU:n ja kun­ti­en run­sa­i­den tu­ki­ra­ho­jen ol­leen yh­tenä syynä si­i­hen, et­tä Wi­max­i­in oli ai­ko­i­naan in­ve­sto­i­tu.

LTE-tek­ni­ik­ka on 4G-pe­lin vo­it­ta­ja, ku­ten täs­sä kertomukses­sa on ai­em­min to­det­tu, ja se sai en­si-il­tan­sa Vaasas­sa v. 2012 Eli­san ja Te­li­a­So­ne­ran joh­dol­la.

pu­he­lin­ver­kon asi­a­kas­ta ja 35 000 kaa­pe­li- TV-asi­a­kas­ta. Nä­is­sä kol­mes­sa yh­tiös­sä oli ka­ik­ki­aan no­in 470 työn­te­kijää.

Kaup­pa ko­et­ti­in järkytyk­senä, ko­ska PPO:ta ja sen to­i­mi­tu­sjoh­ta­jaa Pa­u­li Kor­pi-Tas­sia oli pi­det­ty Eli­san van­noutu­ne­e­na vastusta­ja­na. Nyt Kor­pi-Tas­si oli si­is it­se ol­lut mu­ka­na aja­mas­sa yh­tiön­sä myyn­tiä ’vi­hol­li­selle’. Kaup­pa yl­lät­ti mo­net myös PPO:n ko­ti­ken­tällä Yli­vi­es­kas­sa; mo­net kysy­ivät, mi­ten nä­in oli vo­i­nut käydä.

Li­i­ke­to­i­men seu­raukse­na Eli­sa sai nyt ja­lan­si­jaa Fin­net-li­it­toon ni­i­den yh­tiö­i­den osak­kaa­na, jo­i­ta li­i­ton jä­se­net omis­ti­vat er­i­lai­si­na ko­koon­pa­noi­na.

Fin­net-li­i­ton valtu­us­kun­ta pi­ti kok­ouk­sen ju­u­ri en­nen kaup­paa. Sen uu­deksi pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­ti­in An­vi­an edu­sta­ja Bengt Bei­jar. Ma­ria Höglund va­lit­ti­in uu­del­leen li­i­ton hal­li­tukseen. Fin­net- li­i­tos­sa oli en­nen PPO-Eli­sa-kaup­paa 28 yri­ty­stä ja run­saat 2 500 työn­te­kijää.

PÖF:STÄ TU­LI KUN­NAN ASIA

Jou­lu­ku­us­sa ru­ot­sin­ki­e­li­nen TV- oh­jel­ma Spot­light ki­in­nit­ti hu­o­mi­o­ta va­lo­kui­tu­ver­kon ra­ken­ta­mi­seen Su­o­mes­sa. Oh­jel­ma vä­it­ti laa­jen­ta­mi­sen su­ju­van ai­van li­i­an hitaasti. Har­vat us­ko­i­vat, et­tä ko­ko maa­han saa­tai­si­in 100 me­ga­bi­tin yh­tey­det vu­o­teen 2015 men­nes­sä, ku­ten edel­li­nen hal­li­tus oli v. 2008 lu­van­nut. Val­tio oli varan­nut kui­tu­ver­kon laa­jen­ta­mi­seen 66 mil­joo­naa eu­roa, mut­ta sum­mas­ta oli käy­tet­ty vain vi­i­si mil­joo­naa.

Spot­light ei mai­nin­nut JNT:n alu­et­ta, mut­ta ku­ten ai­em­min on käynyt il­mi, JNT:n alue ei to­i­saal­ta edu­sta­kaan Su­o­men ke­ski­ver­to­ti­lan­net­ta. Hå­kan Löfqvist to­te­si Vi­es­tin­tä­vi­ras­ton ti­las­to­jen no­jal­la, et­tä JNT-alue – jol­la asui al­le pro­sent­ti Su­o­men vä­e­stö­stä – oli vu­o­den 2012 kesäku­un loppu­un men­nes­sä ra­ken­ta­nut pe­rä­ti 6,2 pro­sent­tia Su­o­men FT­TH-li­it­ty­mi­stä, ja si­is il­man jul­kis­ta tu­kea.

PÖF ak­ti­vo­i­tui vu­o­si­na 2011–2012 oman kun­tan­sa joh­don su­un­taan. Esi­in nousi kysymys, mi­tä ta­pahtu­i­si, kun Pe­der­sö­ren so­pi­mus JNT:n kans­sa kui­tu­li­it­ty­mi­stä kun­nan ki­in­te­i­stö­i­hin päät­ty­i­si vu­o­den 2012 lo­pus­sa.

Kesäku­us­sa 2011 kunnan­valtu­usto myön­si PÖF:lle kun­nan va­ro­is­ta 45 000 eu­roa ja an­toi kun­nan taku­un 200 000 eu­ron lai­nal­le kuidun vetä­mi­sek­si Lapp­forsin ja Lill­byn välil­le, ja mah­dol­li­selle jat­kol­le Sis­bac­kaan. Työ al­koi loppusyk­sy­stä. Ku­ten on käynyt il­mi, kun­ta oli ai­em­min taan­nut PÖF:n vel­ko­ja 400 000 eu­ron ar­vosta.

JNT:n re­ak­tio oli, et­tä kun­ta­po­li­ti­i­kot ti­e­ten­kin vo­i­vat su­ve­re­e­nisti teh­dä ha­lu­a­mi­aan päätöksiä. Se kui­ten­kin häm­mä­styt­ti, et­tei missään koh­taa vi­itat­tu si­i­hen, et­tä JNT oli jo usei­ta vu­o­sia ai­em­min ra­ken­ta­nut kui­tu­ver­kon yh­di­stämään ju­u­ri Lill­byn, Lapp­forsin ja Sis­bac­kan.

Kesäku­us­sa 2012 Pe­der­sö­ren kun­ta al­le­kir­jo­it­ti yh­te­i­styö­so­pi­muk­sen PÖF:n kans­sa.

häm­mä­styk­sel­lä. JNT oli ai­em­min ve­tänyt Pe­der­sö­res­sä kuidun ka­ik­ki­in kun­nan ki­in­te­i­stö­i­hin, jo­is­sa tar­vet­ta oli. Nyt käyn­nistet­ti­in jäl­leen uu­den ver­kon ra­ken­ta­mi­nen. Ki­in­te­i­stö­jen kui­tuka­pa­si­te­et­ti oli­si nä­in ol­len ”ylen­palt­ti­nen”, ku­ten yk­si kom­ment­ti ku­u­lui. Sel­ko­ki­e­lel­lä yli­mi­to­i­tet­tu.

PÖF:stä tu­li tästä läh­ti­en si­is ve­ro­va­ro­in tu­et­tu kil­pai­li­ja JNT:lle. Yk­si jos to­i­nen­kin kysyi, mi­ten JNT py­styi si­i­tä hu­o­li­mat­ta tar­jo­a­maan hy­vin pal­jon al­hai­semman hin­nan li­it­tymäl­leen.

SEU­RAA­VAK­SI EVIJÄR­VI?

Hå­kan Löfqvist nostaa esi­in kil­pai­lun myön­te­i­stä pu­ol­ta. ”Se saa meidät JNT:llä jat­ku­vas­ti ku­un­te­maan tar­kal­la kor­val­la asi­ak­ka­i­ta.”

JNT:n to­i­min­ta ki­in­nostaa ti­e­ten­kin myös ali­hank­kijo­i­ta. Mo­ni pai­kal­li­nen ja val­ta­kun­nal­li­nen to­i­mi­ja ha­lu­aa teh­dä yh­te­i­styötä JNT:n kans­sa, mikä on vaik­ut­ta­nut hin­ta­ku­vaan po­si­ti­i­vi­sesti. Syk­syl­lä 2012 käyty­jen ti­i­vi­i­den neu­vot­telu­jen jäl­keen ra­ken­nu­stö­i­stä sol­mit­ti­in so­pi­muk­set Esa­ri Verk­ko­pal­velu­jen, Em­po­werin ja T:mi Kim Enan kans­sa. Sen li­säk­si Ostro­map te­kee kar­to­i­tus­tehtä­viä ja jon­kin ver­ran su­un­nit­telutö­i­tä JNT:lle.

Va­lo­kui­dus­ta jaet­ti­in v. 2012 lu­ku­i­sia tie­do­tuspa­kette­ja jo­ka pu­o­lel­le JNT- alu­et­ta. Uu­den­kaar­lepyyn kol­men ’de­mon­straa­ti­opä­ivän’ ai­ka­na sa­ta­kun­ta uu­si­kaar­lepyylä­i­stä tutustui kui­tukysymyk­si­in. Åvistin kui­tu­kok­oukses­sa oli

Laadukas musiikki kuului itsestään selvänä osana JNT:n juhlaseminaariin. Flyygelin ääressä Amanda Aumanen.

ko­ti­ta­lou­des­ta 21 oli sol­mi­nut so­pi­muk­sen NU-ne­tin kans­sa. ”Em­me tiedä, mi­tä oli­sim­me vo­i­ne­et tai mi­tä meidän oli­si pi­tänyt teh­dä to­i­sin”, JNT-ti­i­mi kom­men­toi it­sek­ri­it­ti­sesti jäl­kikä­teen ja häm­mäs­te­li, et­tei JNT:n hu­o­matta­vas­ti al­hai­semmal­le hin­nal­le (1590 eu­roa vs. NU-ne­tin 2250 eu­roa) ol­lut il­mei­sesti an­net­tu ar­voa.

Nor­danås­sa JNT-ti­i­mi sai ti­lai­su­u­den ku­un­nel­la en­sin PÖF:n esi­tyk­sen en­nen omaan­sa. ”Meil­le jäi se kä­si­tys, et­tä he [PÖF:n edu­sta­jat] oli­vat kun­nan lah­ja asuk­ka­il­le ja et­tä verk­ko täytyy eh­dot­to­mas­ti omistaa it­se, jot­ta valin­nan­mah­dol­li­su­u­det sä­ily­i­sivät. Ko­ska me esit­te­lim­me kon­sep­tim­me myö­hem­min, heidän vä­it­te­i­si­in­sä oli hel­p­po vas­ta­ta.”

PÖF oli kutsu­nut Nor­danån kok­oukseen myös Ulf Grind­gärdsin, jo­ka ker­toi Po­h­jan­maan li­i­ton roo­lis­ta eri kui­tu­hank­keis­sa ja ker­toi Kristi­i­nankau­pungin kui­tu­ver­kon ko­ke­muksista. JNT-ti­i­min kom­ment­ti: ”Hy­vä ja asi­al­li­nen eikä maa­lail­tu odo­tuksia, jo­i­ta ei py­stytä täyttämään.” Seu­ran­ne­es­sa kes­kus­telus­sa yk­si PÖF:n edu­sta­jis­ta to­te­si, et­tä nyt to­si­a­si­at tun­ti­en (eli JNT:n ki­in­nostuk­sen kui­tur­a­ken­ta­mi­seen) osu­us­kun­nan pe­rus­ta­mi­nen oli ol­lut tar­pe­e­ton­ta.

JNT:n osal­ta vu­o­den mi­e­len­ki­in­to­i­sin alo­i­te ko­ski Evijär­veä, jos­ta yk­sikään kui­tu­o­pe­raat­to­ri ei vie­lä ol­lut ki­in­nostu­nut. Hå­kan Löfqvist te­ki pa­ri tun­nus­telu­mat­kaa Evijär­vel­le, jos­sa hän ky­se­li kui­tu­a­si­aa koh­taa­mil­taan ih­mi­sil­tä ja ko­put­ti yrit­tä­ji­en ovil­le. Mat­kat oso­it­ti­vat JNT:n ole­van oi­keil­la jäl­jillä. JNT sai hy­vän lä­het­ti­lään Jan­ne Kul­ta­lah­des­ta, jo­ka joh­ti Jan­nen Ko­net­ta. Evijär­ve­lä­is­ten kui­tu­ki­in­nostus pää­tet­ti­in sel­vit­tää jär­jes­tel­mäl­li­sellä mark­ki­na­tut­ki­muksel­la.

Vu­o­den lo­pus­sa vaik­ut­ti sel­väl­tä, et­tä JNT:n pi­tä­i­si vu­on­na 2013 pa­nostaa reip­paasti Evijär­veen.

Kanadalainen Andre Noël Chaker kertoo kohtaa­mise­staan tämän eksoottisen maan, Suomen, ka­nssa. Hänen tap­au­ksessaan kohtaamisesta seurasi avio­lii­tto suo­ma­la­isen kanssa ja use­ita kir­joja Suom­esta.

te­ke­mi­stä valin­no­is­ta eri ti­lan­te­is­sa. Mi­ten Ma­ria Höglund kom­men­toi yh­tiön tu­le­vai­su­u­den lähtökoh­tia?

”Meidän stra­te­gi­am­me pe­rustuu it­se­nä­i­syy­teen, mut­ta se ei to­ki tar­ko­i­ta si­tä, et­tä osaam­me tai ha­lu­am­me teh­dä ka­i­ken it­se. Käytän­nössä

kui­tu­o­su­us­kun­ti­in. Se on an­ta­nut meil­le le­gi­ti­mi­te­et­tiä yh­tiönä, jo­ka kul­kee osaa­mi­sen kär­ki­jou­ko­is­sa.”

”Meillä on usei­ta asi­ak­ka­i­ta to­is­ten ver­ko­is­sa, ja se johtuu ti­e­ten­kin si­i­tä, et­tä pal­velum­me ki­in­nosta­vat asi­ak­ka­i­ta. Mut­ta nämä asi­a­kas­suh­te­et eivät oli­si mah­dol­li­sia il­man to­i­mi­vaa mal­lia, jol­la pal­velut to­i­mi­te­taan ja tek­ni­nen/ käytännöl­li­nen/ ta­lou­del­li­nen vastuu jae­taan verk­koyh­tiön ja pal­velun­to­i­mit­ta­jan kes­ken”, hän li­sää.

Wil­li­am Lin­dén: ”Jostain syy­stä olem­me JNT:llä ja Multi.​fi:​ ssä kul­ke­ne­et use­in omia te­itäm­me ja te­em­me ni­in edel­leen. Mo­net ide­ois­ta, su­un­ni­tel­mis­ta ja hank­keis­ta ovat käytän­nössä jää­ne­et to­teut­ta­mat­ta. Va­li­tetta­vas­ti em­me ym­mär­tä­ne­et do­ku­men­to­i­da to­teut­ta­mat­ta jää­nei­tä ide­oi­tam­me. Osas­ta oli­si vo­i­nut ke­hit­tyä to­si hy­viä jut­tu­ja, kun taas to­i­set oli­vat eh­kä li­i­an­kin vil­le­jä ollak­seen re­a­lis­ti­sia...”

JNT:N KAK­SI ELÄMÄÄ

Tä­män kertomuk­sen yh­tenä hy­po­te­e­si­na on, et­tei me­ne­s­tys ole sat­tu­maa. Ei aina­kaan jos yh­tiö on­nistuu tu­u­li­ses­sa ym­pä­ri­stös­sä lu­o­vi­maan me­ne­styk­sel­li­sesti 125 vu­ot­ta.

JNT:n maail­ma voi näyt­tää pe­rustu­van nä­en­nä­i­sesti mah­dot­to­mal­le yhtälöl­le. JNT:n täytyy to­i­mia su­per­pai­kal­li­sesti – ja samal­la pysyä su­perglo­baa­li­su­u­den vauh­dis­sa. Ja pe­la­ta korttin­sa oi­ke­in iki­ai­ka­i­ses­sa kil­pai­lijo­i­den ja to­i­mit­ta­ji­en väli­ses­sä pe­lis­sä jat­ku­vas­ti mu­ut­tu­vas­sa ym­pä­ri­stös­sä. JNT:n pä­i­vit­tä­i­sillä päätöksillä, isoil­la ja pi­e­nillä, on ka­i­kil­la vaik­utuksen­sa tu­le­vai­su­u­teen. JNT elää ta­val­laan kah­ta eri elämää. Yhtä nyky­i­syy­des­sä ja yhtä tu­le­vai­su­u­des­sa. Ku­ten ot­si­kos­sa sa­no­taan, JNT:n tu­le­vai­su­us on nyt.

Se on myös yh­tenä syynä si­i­hen, et­tä tämä kertomus on joh­don­mu­ka­i­sesti pyr­kinyt seu­raa­maan mu­u­ta­mia tek­ni­i­kan ke­hityk­sen tren­de­jä. Tek­ni­ik­ka on JNT:lle se­kä rat­ka­i­su et­tä ong­el­ma. Samal­la het­kel­lä kun uu­si tek­ni­ik­ka ote­taan käyttöön, se al­kaa van­hen­tua.

Ku­ten kertomukses­ta on käynyt il­mi, JNT:n pää­a­si­al­li­se­na lai­te­to­i­mit­ta­ja­na 125 vu­o­den ajan to­i­mi­nut, yk­si­to­is­ta vu­ot­ta si­tä van­hem­pi yri­tys Er­ics­son on se­kin joutu­nut so­peutu­maan tek­ni­i­kan ke­hityk­seen. On pi­tänyt us­kal­taa etsiä uut­ta. Ja ym­mär­tää bis­ne­stä – si­tä tai­toa tar­vi­taan, jot­ta voi ki­el­täytyä myös sel­lai­sista ide­ois­ta ja tu­ot­te­is­ta, jo­i­hin on it­se valta­van ihas­tu­nut.

Er­ics­son, sa­moin ku­in JNT keskit­ty­ivät alun pe­rin pel­kästään pu­helin­tek­ni­ik­kaan, ja ni­il­le on esi­mer­kiksi ol­lut su­un­na­ton haas­te ym­mär­tää, mi­tä In­ter­net on ja mi­tä se vaa­tii. Er­ics­so­nin to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Carl-Hen­ric Svan­berg to­te­si v. 2009:

”Hel­posti voi aja­tel­la, et­tä hal­lit­semme In­ter­ne­tin. Mut­ta mi­ten saam­me In­ter­ne­tin so­vi­tet­tua meidän ta­paam­me to­i­mia Er­ics­so­nil­la? Ym­märräm­mekö, mi­ten In­ter­net on mu­ut­ta­nut jul­ki­su­u­den ja yk­si­ty­i­syy­den ra­jaa ja si­tä kaut­ta

elä­män­ta­paam­me? [...] En­nen vu­ot­ta 1920 useim­mat ih­mi­set elivät ti­i­vi­isti yh­des­sä. Per­he­et oli­vat su­u­ria ja ti­laa vä­hän. Yk­si­ty­i­se­lämää ei pal­jon ol­lut. Nyt olem­me In­ter­ne­tin myötä pa­lan­ne­et si­i­hen. Jat­ku­va saavu­tettavu­us, ra­jat­tomu­us ja tutta­valli­nen pu­he­ta­pa mu­ok­kaa­vat per­soo­nal­li­su­ut­ta. Jos em­me ym­mär­rä In­ter­net-su­ku­pol­ven ajat­telu­ta­paa, em­me ra­ken­na oi­ke­an­lai­sia to­i­min­to­ja rat­ka­i­su­i­him­me...”

”Yh­te­en­ve­to­na, histo­ri­al­li­ses­ta näkökul­mas­ta, olem­me tek­ni­i­kan ke­hityk­ses­sä si­ir­ty­ne­et pai­kal­li­sista stan­dar­deis­ta ja pai­kal­li­ses­ta lähtökoh­das­ta glo­baa­lei­hin stan­dar­dei­hin ja pai­kal­li­seen lähtökoh­taan”, Carl-Hen­ric Svan­berg sa­noo.

Hä­nen kol­le­gan­sa, use­aan ker­taan täs­sä kertomukses­sa mai­nittu Ma­rie Westrin ko­rostaa ajo­i­tuk­sen mer­ki­ty­stä päätöksen­te­os­sa: ”Täytyy ol­la edel­lä kil­pai­lijo­i­ta. Mut­ta ei li­i­an pal­jon edel­lä. Sil­lo­in ei voi ot­taa ri­it­tävää maksua si­i­tä, mi­tä tar­jo­aa. 3–6 ku­ukaut­ta en­nen kil­pai­lijo­i­ta on so­pi­va, vu­o­si on li­i­kaa. Ly­hy­et to­i­mi­tu­sa­jat ovat ka­i­ken A ja O, oi­ke­an tu­o­tan­tovauh­din löytä­mi­nen. Sil­lo­in voi teh­dä päätök­set oi­ke­aan ai­kaan. Ja sil­lo­in saa enem­män ai­kaa tuijo­tel­la kristalli­pal­loon.”

Ri­ippuu kult­tu­u­ris­ta, on­nistu­u­ko yri­tys pit­käjän­te­i­sesti ajo­i­tukses­sa. ”Yri­tyk­seen ker­tynyt syste­e­mi­o­saa­mi­nen on kor­vaa­mat­to­man ar­vo­kas vo­i­ma­va­ra meillä Er­ics­so­nil­la. Se on imeytynyt se­i­ni­in eikä si­tä voi ko­men­taa esi­in. Olem­me vu­o­si­en saa­tos­sa op­pi­ne­et, missä koh­taa jär­jes­tel­mäs­sä ja pro­ses­sis­sa er­i­tyyp­pi­set päätök­set on tehtävä.”

Ope­tukse­na on, et­tä kult­tu­u­ri vo­it­taa ai­na stra­te­gi­an, vaik­ka stra­te­gia oli­si mu­o­toil­tu mi­ten ko­me­asti ta­han­sa.

JNT:N SU­U­RI NÖRT­TIY­SAS­TE

Mi­tä JNT:n kult­tu­u­ris­ta vo­i­daan sa­noa? Si­i­nä­kin asi­as­sa kan­nat­taa nostaa kat­set­ta ym­pär­ö­ivään yh­te­iskun­taan. JNT ei ole er­i­styk­sis­sä ole­va saa­ri, vaan pä­in­vas­to­in saman maail­man il­men­tymä, jos­sa se to­i­mii. Mil­tä se maail­ma näyt­tää?

Yk­si te­kijä on ai­van il­me­i­nen: JNT-alu­een nört­tiy­sas­te on kor­kea. Ku­ten tämä kertomus on oso­it­ta­nut, JNT on kah­denkym­me­nen vi­i­me vu­o­den ai­ka­na ol­lut eri ta­vo­in edel­läkä­vijä In­ter­net-maail­man omak­su­mi­ses­sa ja sen hyö­dyntä­mi­ses­sä. Glenn Hä­ger, Multi.​fi:​n pe­rusta­ja, on si­i­tä yk­si esi­merk­ki. SoCS-yh­di­s­tys, jos­ta tu­li kou­lu ko­ko­nai­selle lau­mal­le nu­o­ria pi­e­tarsaa­re­lai­sia, jot­ka nykyään työs­ken­te­levät eri IT-yri­tyk­sis­sä ym­pä­ri maail­maa, on to­i­nen esi­merk­ki. JNT:n ak­ti­i­vi­su­us omi­en IT-rat­ka­i­su­jen ke­hittä­mi­sek­si on kol­mas.

Mut­ta tätä voi samal­la ku­va­ta myös osa­na laa­jem­paa pe­rin­net­tä. Ly­hykä­i­syy­des­sään su­u­ri osa IT- yh­te­iskun­taa pe­rustuu te­kijö­il­le, jot­ka ovat jo pit­kään ol­le­et it­se­stään sel­viä po­h­ja­lais­maa­kun­nas­sa. Yk­si on suh­tautu­mista­pa ide­oi­hin.

ase­tet­ti­in va­paasti ja il­mai­sek­si ko­ko maail­man käyttöön.

(Seu­raukse­na oli kui­ten­kin kat­ke­ria op­pi­ra­ho­ja, kun ame­rik­ka­lai­set yri­tyk­set myö­hem­min vä­it­tivät kek­si­ne­en­sä asio­i­ta, jot­ka oli­vat ol­le­et käytös­sä jo NMT- ja GSM- tek­ni­i­ko­is­sa. ”Opim­me vä­hitel­len Mo­to­ro­lal­ta ja Qual­com­mil­ta, et­tä meidän täytyy al­kaa ha­kea pa­tentte­ja. Jos em­me ha­ke­ne­et ni­i­tä it­se, jo­ku to­i­nen te­ki sen ja al­koi ri­i­del­lä te­kijäno­i­keuksista”, Er­ics­so­nin en­ti­nen tek­ni­ik­ka­joh­ta­ja Jan Ud­den­feldt sa­noo. Useam­min ku­in ker­ran kä­vi ni­in, et­tä po­hjo­is­mai­set te­le­tek­ni­i­kan ke­hit­täjät joutui­vat ka­i­ve­le­maan van­ho­ja pa­pe­rei­taan oso­it­taak­seen, et­tä he oli­vat jo ai­em­min ke­hit­tä­ne­et rat­ka­is­ut, jo­i­ta ame­rik­ka­lai­set vä­it­tivät omik­seen.)

Köy­hänä mut­ta kä­te­vänä maa­lais­poi­ka­na syn­tynyt Lars Mag­nus Er­ics­son ei pal­jon pi­i­tan­nut pa­ten­te­is­ta. Hän ha­ki ni­i­tä kyl­lä it­se­kin, mut­ta kä­sit­te­li ni­i­tä käytän­nön­lä­hei­sesti. Kun hän sai ku­ul­la, et­tä Helsing­is­sä ja Kristi­a­ni­as­sa (Oslos­sa) ko­pi­o­i­ti­in hä­nen pa­ten­to­i­mi­aan rat­ka­i­su­ja, hän to­i­vot­ti kil­pai­li­jat ter­ve­tul­le­ik­si kom­men­to­i­mal­la, et­tä pa­ras tu­o­te var­mas­ti vo­it­tai­si.

Nykypä­ivän mat­ka­pu­he­lin si­säl­tää tu­han­sit­tain pa­tentte­ja, mikä on saa­nut val­mista­jat ym­märtämään va­hvan pa­tent­ti­sal­kun tär­key­den. Er­i­ty­i­sen ar­vok­ka­i­ta ovat stra­te­gi­sesti estävät pa­ten­tit (stan­dard- es­sen­ti­al pa­tents, ns. SEP-pa­ten­tit) eli pa­ten­tit, jo­is­ta ka­ik­ki val­mista­jat ovat

Kristina Backlund.

mi­e­he­no­i­keus – it­se­stään­sel­vyys meil­le mut­ta ’mah­do­ton’ mo­nis­sa mu­is­sa kult­tu­u­reis­sa. Jul­ki­su­uspe­ri­aa­te – ti­e­to ja päätöksen­te­ko­pro­ses­sit, joil­la on yh­te­i­stä mer­ki­ty­stä, tu­lee ol­la ka­ik­ki­en saata­vil­la. Tal­koo­pe­rin­ne – to­i­sia au­te­taan tehtä­vis­sä, jot­ka ovat li­i­an su­u­ria yh­del­le. Tee-se-it­se –asen­ne, it­se­stään sel­vä ja välttä­mätön oma­va­ra­i­sta­lou­des­sa eläväl­le ta­lon­po­jal­le – mut­ta ei mikään it­se­stään­sel­vyys asi­an­tun­ti­jal­le kau­pun­ki­lai­sym­pä­ri­stös­sä. Ja nyky­a­jan esi­merk­ki: open sour­ce, avo­in lähde­koodi, lu­on­nol­li­se­na työ­me­ne­tel­mänä.

Nä­i­den te­kijö­i­den yhtälä­i­syy­det ovat sil­mi­in­pi­stä­viä, ja ni­i­den yh­te­enlas­ket­tu vo­i­ma on valta­va.

Tä­män kertomuk­sen loppuvä­it­teenä on, et­tä JNT:n va­hvu­u­det pe­rustu­vat tä­hän kult­tu­u­ri­in. Yh­des­sä JNT:n jul­kilau­su­man pyr­kimyk­sen eli pai­kal­li­syh­te­i­sön par­haak­si työs­ken­telyn kans­sa en­nus­te on hy­vä myös sil­le, et­tä JNT py­styy to­i­mi­maan me­ne­styk­sel­li­sesti vie­lä kau­an.

Me­ne­s­tys ei ole sat­tu­maa, mut­ta myös kään­tä­en, sen vas­ta­koh­ta­kaan ole si­tä. To­istu­vat epäon­nistu­mi­set eivät ne­kään ole sat­tu­maa. Me­ne­sty­mi­nen vaa­tii jat­ku­vaa työtä ja to­i­min­nan poh­ti­mis­ta. Jos JNT heit­täytyy välin­pitä­mättömäk­si ja ka­dot­taa ju­u­ren­sa, pit­kä me­ne­s­tys­ta­ri­na voi päät­tyä no­pe­asti­kin.

Ja tämän jälkeen...?